Rapatessa Roiskuu

Vielä kerran palaan tähän Täyttä Elämää -teema viikkoon. Iltasanomat olivat koonneet yhden linkin taakse kaikki uutiset kyseisestä teemasta teemaviikon ajalta. Tästä   pääset lukemaan nuo artikkelit. Nostan hattua Iltasanomille hienon teemaviikon järjestämisestä. On hienoa nostaa asiaa esille. Kiitos siis heille siitä. 

Pertti Kurikan nimipäivät nostivat pinnalle sellaisen ryöpyn, että ihan häkellyin. Samalla PKN toimi myös isojen asioiden esille nostattajana. Niin puolesta kuin vastaankin. Tämä postaus on viimeinen Täyttä Elämää -teemaviikon postauksista. Teema viikkoon onkin mahtunut kaikenlaista. Meriannen kävi vierailulla kertomassa kohtaamisestaan pyörätuolitytön kanssa ja Anun kautta saatiin muistutusta siitä, että myös vammaisilla on oikeus harrastaa. Lisäksi kirjoittelin itse siitä, että jokaisella on oikeus näkyä ja kuulua samoin kuin että, jokaisella oikeus rakkauteen. Otin esille myös sen, että laitosasuminen ajetaan alas. Mistä siis todellisuudessa on kyse? Kyse on ennen kaikkea tasa-arvosta siitä, että vammaisella pitäisi olla yhtänäiset oikeudet kuin muillakin. Suomalaiset heräsivät mielestäni vammaisuuskysymyksiin PKN:n pääsystä Euroviisuihin. Vaikka teeman nosto on ollutkin helppoa PKN:n saavutuksen vuoksi, on monesta tähän aiheeseen liittyvästä asiasta vaikea kirjoittaa. Ja ty...

Kehitysvammaisten asuminen elää murros aikoja. Laitosasuminen pitäisi ajaa Suomessa viiden sisällä alas. Toki ymmärrän sen, että jokaisella on oikeus olla itse päättämässä siitä missä asuu, mutta entä nämä jotka tarvitsevat sitä oikeasti? Mikä sitten luokitellaan laitoshoidoksi? Onko ryhmäkoti sellainen? Ryhmäkodissa jokaisella asukkaalla on se oma huone, jonka on saanut sisustaa ja laittaa joko yksin, yhdessä huoltajien kanssa tai henkilökunnan kanssa. Ryhmäkoti asuminen on palvelutuote. Jokainen päivä maksaa tietyn verran ja viikossa voi olla useampaa eri palvelutuotetta kuten kotipäivä tai työpäivä. Palvelutuote määrittää lämpimien ruokien määrän. Aina asukas kun ei itse voi tehdä ruokaa. Ja kaikkihan ei pysty edes itse syömään. Mikä on heille silloin paras asumismuoto? Entä jos asukas ilmoittaa haluavansa asua yksin, omassa kodissa, vaikkapa vuokralla. Laitoshoidon henkilökunta tuntee asukkaan ja tietää, ettei tämä ole kykeneväinen asumaan yksinään. Entä jos todellisuudessa a...

Kirjoittajana Anu Autio. Juttu on julkaistu Pääkaupunkiseudun Partiolaisten piirilehdessä Hepussa (4/14). Tekstin julkaisuun on pyydetty lupa ja tämä teksti on osana Iltasanomien Täyttä Elämää -teemaviikkoa. Keväisessä Supersupe-tapahtumassa sudenpennut tutustuivat sisupartioon. Sisupartiolaisia ovat partiolaiset, jotka tarvitsevat erityistä tukea partiossa vamman tai pitkäaikaissairauden tai muun ominaisuuden takia. Vaikka käsitteenä sisupartio oli valtaosalle lapsista vieras, oli vammaisuus heille jotenkuten tuttu ilmiö. Ehkä vastoin ennakko-oletuksiamme lapset eivät vierastaneet vammaisuutta teemana, vaan moni innostui puhumaan aiheesta saadessaan rastiohjeita. ”Hei mä osaan jo viittoa!” ”Toi on sokeiden kirjoitusta.” ”Mun serkku on kehitysvammainen.” Keskustelunaloittajina toimivat rastilla jaetut pistekirjoitusaakkoset ja viittomavihkot. Osa nappasi materiaalit käsistä, niin paljon ne kiinnostivat. Monelle lapselle viittomat, etenkin sormiaakkoset olivat tuttu...

"Ei kehitysvammaisia saa siivota pois näkyvistä." Tuumasi erään kehitysvammaisen äiti Iltasanomissa . Monta kertaa saa ihmisiä hävetä salaa. Etenkin silloin kun kehitysvammaisia on liikkeellä ja monesti olenkin kuullut lausahdukset "Pysyisivät siellä mistä tulivat", "Noita ei kaivata tänne" tai "Kuinka tollanen voi olla edes ihmisarvosta elämää?" "Pysyisivät sielä mistä tulivat" Miksi pitäisi pysyä? Heillä on oikeus liikkua ja toimia, ihan niin kuin kaikilla muillakki. Miksi juuri heidän pitäisi pysyä poissa näkyvistä? Siksikö, että muiden ei tarvitsisi miettiä, että miksi joku on sellainen vai että, poissa silmistä poissa mielessä? Jokaisella ihmisellä, myös kehitysvammaisella, on oikeus tulla nähdyksi ja kuulluksi juuri sellaisenaan kuin on. Jos me lukitsisimme heidät neljän seinän sisäpuolelle, olisi mielestäni kyseessä vapauden riisto. Haluaisitko sinä olla kaikki päivät sisällä tai siihen omaan elinpiiriin kahlittuna? "...

The English version can be found below! Tämä kirjoitus on osa Iltasanomien aloittamaa Täyttä Elämää -viikkoa, joka kertoo kehitysvammaisten ihmisten arjesta.  Merianne n antoi minulle luvan julkaista yhden hänen kirjoituksistaan. Hänen tekstistään huokuu se, että jokainen on oikeasti arvokas ja tärkeä. Samalla siitä näkyy se, ettemme aina tiedä miten kohtaisimme erilaisuutta. Toisen kanssa voi olla niin vaikeaa. Emme tiedä mitä sanoa tai mitä tehdä. Meriannelle suuri kiitos tämän tekstin jakamisesta. Otsikon kautta pääset alkuperäiseen kirjoitukseen. Kirjoitus on bloggaajien blogiyhteistyön vieraskynäpostaus.  Pyörätuolityttö | The Wheelchair Girl Olin pieni punaposkinen napero, kun päivähoitopaikkaani tuli vammautunut tyttö touhuihimme mukaan joksikin aikaa. Nähdessäni hänet ensimmäistä kertaa minua jännitti. Edessäni pyörätuolin kaltaiseen istuimeen sidottu tyttö oli minua muutaman vuoden vanhempi, mikä siinä pikkuihmisen iässä tuntui todella massiiviselta ...

Siinä missä viime kuussa osallistuin omalla panoksella o IS:n Rakkausviikkoon , ajattelin tässä kuussa olla mukana IS:n Täyttä Elämää Viikolla. Täyttä elämää viikko kertoo eletystä elämästä kehitysvammaisten näkökulmista. On palkkakuoppaa, yksinäisyyttä ja erilaisuutta. Aihe on mielestäni äärimmäisen tärkeä ja siksi haluan laittaa oman korteni kekoon yhteisen hyvän vuoksi. Kehistysvammaisuus nousi lähes kaikkien huulille Pertti Kurikan Nimipäivien osallistuttua uuden musiikin kilpailuun. Kilpailun voittajahan lähtee euroviisuihin edustamaan Suomen. Nyt minä en kirjoita siitä, että onko PKN:llä oikeutta edustaa Suomea vai ei tai siitä että onko niiden musiikki hyvää vai huonoa. Haluan nostaaa esille sen, että kehitysvammainen on samalla tavalla ihminen kuin kuka tahansa muu. Ennen vanhaan kehitysvammaiset suljettiin omiin laitoksiinsa. Ajateltiin, että vamma on rangaistus vanhempien teoista. Edelleen vammaisilla on omia asuntoloitaan, mutta tänä päivänä heillä on mahdollisuus lähte...

Tällä viikolla on ollut hyvin paljon keskustelua kehitysvammaisuudesta jo pelkästään uutisissa. Uutisissahan oli juttu siitä kuinka eräs asiakas oli Hyvinkäällä eräässä kahvilassa ystävälleen puhunut, kuinka kuvottava heidän edessä ollut kehitysvammainen asiakas oli. Lopuksi tämä asiakas oli vielä todennut kehitysvammaiselle, ettei tällä ollut oikeutta hänen mielestään elää. Luin tuota uutista ja onneksi kahvilan myyjä puuttui asiaan ja kieltäytyi palvelemasta tuota suuri suista asiakasta ja pyysi häntä poistumaan. Kehitysvammaisuus on monelle pelottava asia. Ei tiedetä miten pitäisi suhtautua ja kaikki johtuu. Pyörätuolissa istuva jalaton tai kadulla kepin kanssa kulkeva kaveri on vielä ihmisten ymmärrettävissä. He ovat ulospäin kuin me. Eivät pidä outoja ääniä tai heidän puheestaan on helpompi saada selvää. He eivät vaikuta ihmisten mielestä niin pelottavilta. Olen ollut paljon kehitysvammaisten kanssa tekemisissä. Olen ollut leireillä avustajana, pitänyt heille suunnattua ker...