Ripaus sotkua ja sekamelskaa sekä saavillinen tempperamenttia, sisukkuutta ja periksiantamattomuutta. Tekevälle sattuu ja tapahtuu. Kirjoituksia arjen hulinoista ja touhuista ja lapsettomuudesta sekä rakkaudesta geokätköilyyn sekä käsitöihin.


Translate

perjantai 30. joulukuuta 2016

Kalenterihuumaa

Pakko myöntää, että hurahdin jälleen.
 
Silloin kun opiskelin, oli helppo tehdä itselle kalenteri vuodeksi. Sain juuri sellaisen, kun halusin ja tarvitsin. Mutta kun aloitin koulun jälkeen työt, en vaan jaksanut nähdä vaivaa kalenterin eteen. Olisi ollut liian monta liikkuvaa osaa, jotka olisi pitänyt saada kalenteriin sopiman, joten, oikeanlaisen kalenterin tekeminen tuntui tuolloin lähes ylitse pääsemättömältä. Olen kyllä kaivannut kalenteriprojektia jo vuosia ja siitä salaa haaveillut, mutta en vain ole saanut aikaiseksi.
 
Viikkonäkymää kalenteriin
Nyt ajattelin kuitenkin repäistä. Olen pyörinyt pinterestissä katselemassa ja keräämässä ideoita talteen. Olen yrittänyt tutkailla kalentereita kaupoissa, mutta jotenkin valmiit kalenterit eivät vaan tunnu istuvan enää omaan tarpeeseen. Pitäisi olla kellon aikoja riittävästi ja kuitenkin samalla reilusti tilaa omille muistiinpanoille ja siihen, että saisin oikeasti kaiken kirjoitettua huolella ylös ja talteen, etten vain unohda. 
Tämän pohjalle on hyvä lähteä rakentamaan päivää.
Joulun vapaajaksolla on ollut hyvä pysähtyä kalenteriasian äärelle. Olen kerännyt itselleni sopivia kalenterijuttuja pinterestistä talteen ihan omaan kansioon. Onneksi on internetin ihmeellinen maailma ja tietokone, johon pystyy tallentamaan kuvia ja tietysti mahdollisuus muokata kuvia. Sain kuin sainkin itselleni sopivat kalenterin sivut värkättyä koneen avulla ja tallennettua tiedostoksi. Enää pitäisi vain tulostaa ja taiteilla kynien kanssa ja etsiä sopiva kansio tai muu vastaava, johon saisin kalenterin koottua.
Näiden kanssa pääsee kikkailemaan kaikkea kivaa.
Onneksi alkaa loma. Ehdin ehkä saada kalenterin sille mallille, että loman jälkeen olisi helppo palata töiden ja tietysti kalenterin ääreen. Tähän kalenteriprojektiin palaan varmasti vielä myös täällä blogin puolella. Kunhan vaan ensin saan jotain sellaista aikaiseksi, jota kehtaa esitellä. Tai ylipäätään saan jotain kuvatuksi. Päässä vilisee ajatuksia ja ideoita. Pitäisi varmaan ottaa kynä kauniiseen käteen ja hieman hahmotella ajatuksia ylös.
 
En vaan malta odottaa, että pääsen rakentamaan omaa kalenteria!

sunnuntai 18. joulukuuta 2016

Joulukalenteri: 18. Luukku

Neljäs adventti, neljä kynttilää. 
Ihan kohta laskeutuu rauha, vuoden odotetuin hetki.

Siivoukset vaiheessa ja ompelukone virittämättä. Laatikossa kasa valmiiksi leikattuja ja neulotettuja kankaita. Pitäisi vielä yhdet kaavat piirtää ja kankaat leikata. Ehkä ehdin tänään nipistämään niille hieman aikaa jostain kohdasta.  Pitäisi myös istua alas ompelemaan. Tekemistä riittää, ei vain ompelujen kanssa vaan muutenkin.

Kuvittelin aloittaneeni lahjojen teon ajoissa. Osan tekemisen aloitin jo syyskuun alussa ja nekin lahjat ovat vielä kesken. Toki suurin osa lahjoista on jo hankittu ja ne ovat kauniisti paketeissa odottamassa, mutta vielä tekemistä riittää.

Eilen laitettiin kuusi pystyyn. Koristeita olin miettinyt kerrankin etukäteen. Jotain hillittyä, sopivassa suhteessa. Punaista, valkoista ja hopeaa. Mies katseli koristeltua kuusta. Näyttää kuulemma sisustuslehden kuuselta. Ei mitään liikaa, eikä liian vähän. 


Tänä vuonna piti jouluksi siivota kaapit ja kaapin päälliset. Taidan kuitenkin jälleen turvautua Marttojen joulusiivous ohjeeseen. Jos et meinaa kaapissa tai sen päällä viettää joulua, ei sitä tarvitse siivota. Aloitin kyllä joulusiivouksen ajoissa, mutta sitten tuli arki vastaan ja työkiireet veivät voiton ja flunssa iski päälle.

Ehkä vielä ehdin laittaa kodin joulukuntoon. Paljoa se ei kyllä vaadi. Muttaa aikaa siihen menee kuitenkin. Tänä vuonna en kuitenkaan yritä hidastaa joulun saapumista sen vuoksi, että olisi paljon tekemistä. Se tehdään mikä ehditään ja loppu jää tekemättä. Kynttilän valossa ei sotku erotu ollenkaan niin selvästi.

Joulukalenteri: 16. Ja 17. Luukku

En eilen vaan saanut aikaiseksi ja illalla en vain enää jaksanut 16. Luukkua kirjoittaa auki, joten tässäpä olisi kerta heitolla kaksi luukkua avattavaksi.

16. Luukku

Oletko koskaan käynyt Escape roomissa? Mistä siinä on sitten oikein kysymys? Escape Room Helsingin kotisivuilla luonnehditaan peliä seuraavalla tavalla:

"Sinut lukitaan huoneeseen tiimisi kanssa ja teillä on 60 minuuttia aikaa löytää ulos ratkaisemalla arvoituksia, tehtäviä ja mysteerejä. Tehtävät eivät vaadi fyysistä voimaa vaan haastavat mielikuvitustanne ja päättelykykyänne. Vihjeiden löytäminen ja yhdistäminen onnistuu valppauden, yhteistyön ja luovan ajattelun voimin. Luvassa on kiihkeää jännitystä ja rutkasti ahaa-elämyksiä."

Pääsin eilen illalla työkavereiden kanssa kokemaan avaruusseikkailun, jossa aluksemme oli vaurioitunut ja olimme päätyneet kahteen eri pelastuskapseliin. Erilaisten ongelmanratkaisujen kautta pääsimme kuitenkin laskeutumaan turvallisesti takaisin maan pinnalle.  Oli ihan hauska reissu. Kyllähän siinä joutui miettimään ja pähkäilemään usemmankin kerran, mutta selvisimme ja se lienee pääasia.

17. Luukku

Hyvä seura ja hyvä ruoka. On aika moneen asiaan hyvä lähtökohta. Escape room pelin päätteeksi kävimme vielå ravintolassa syömässä. Harmiksenne voin tunnustaa, ettei nimimuistini ole mitenkään kehuttava ja en enää kuollaksenikaan muista tuon ravintolan nimestä muuta kuin Lost.

Paikka oli mielenkiintoisen näköinen. Näytti siltä että pöydät ja tuolit haalittu kasaan kirpputorilta. Toisaalta ehkäpä juurikin se teki paikasta myös kodikkaan oloisen.

Kaiken kaikkiaan ilta oli ihan mahtava. Paljon naurua, hymyä ja iloisia ilmeitä.

torstai 15. joulukuuta 2016

Joulukalenteri: 15. Luukku

Arvatkaapas mikä on todellinen flussan oireiden helpottaja. Tässähän se: kuuma rommi.

Tässä vielä helppoa helpompi resepti, jonka mukaan sitä voi kokeilla.

Rommia 4 cl
Hunajaa
Sitruunamehua
Vettä

Kaada kuumaa vettä mukiin.
Sulata joukkoon lusikallinen hunajaa.
Laita sekaan loraus sitruunamehua.
Lisää vielä rommi ja sekoita.
Nautitaan lämpimänä.

Tämä jos mikä helpottaa oloa. Ainakin hetkellisesti. Tosin perusnuhaan antavat vinkiksi kyllä jotain ihan muuta. 

keskiviikko 14. joulukuuta 2016

Joulukalenteri: 14. Luukku

Mikä päivä. Siis oikeasti. En taas muista milloin olisi aisat menneet taas näin nappiin. Järkyttävät lihaskivut vaivaavat jo kolmatta päivää ja olo on niiden vuoksi varsin tuskainen. Iloitsin jo aamulla siitä, että vihdoin ehdin hakemaan uuden pankkikortin pankista, joka saattaisi vihdoin ja viimein olla vaikka oikealla nimellä. Tosin enpä ollutkaan varma siitä, että olisiko se nyt se oikea kortti, jonka pitäisi tulla. Olivat tilaukseen onnistuneet laittamaan nimittäin toisen kortin, jota ei käytössä ole ollut enää vuosiin.

Voisinpa hieman valottaa tätä kortti sotkua, sillä tämä alkaa olemaan jo lähes tulkoon tragikoominen. Siis oikeasti. Olen vuodesta 2014 asti tapellut siitä, että saisin pankkikortin oikealla nimellä. Noin kuukausi sen jälkeen kun olin mennyt naimisiin tuli uusi hieno pankkikortti onnellisesti vanhalla nimellä, vaikka kaikissa tiedoissa oli kyllä ihan oikea nimi. Sanoivat pankissa silloin kun siirtelin lainoja pankista toiseen, että laittavat tietoihin ylös, että seuraava kortti tulisi sitten uudella nimellä. Koitti tämä syksy ja uusi kortti saapui postissa kotiin ja onnellisesti vanhalla nimellä. Kirosin, mutta en vaan saanut asiaa hoidettua eteenpäin kun päällä oli niin paljon kaikkea muuta.

Soittivat pankista muissa asioissa ja otin samalla korttiasian esille. Sanoivat saman tien laittavansa uuden kortin tilaukseen ja uudella nimellä. Vaan eipä tämäkään mennyt ihan nappiin. Postissa saapui uusi kortti onnellisesti vanhalla nimellä. Suivaantuneena soitin pankkiin välittömästi ja kerroin tilanteen. Laittoivat uuden kortin välittömästi tilaukseen. Noin kuukauden odottelun jälkeen tuli pankista viesti. Electron kortti olisi nyt tilattu. Laitoin viestiä, etten minä mitään electronia halua vaan ihan muu kortti laitettiin tilaukseen. Vastausta en saanut lainkaan viestiini.

Eilen tuli sitten pankista viestiä, että kortti olisi vihdoin ja viimein noudettavissa konttorista. Tänään sen ehdin sitten hakemaan. Ja se hakureissu sitten vasta nappiin menikin. Voin vaan todeta, tämän parin vuoden takaisen nimen muutoksen tuottaneen kyllä enemmän tuskaa kuin vaan voi kuvitella. Pääsin pankkiin ja tiskillekin pitkän jonottamisen jälkeen. Sain kerrottua asiani ja pääsimme tarkistamaan kortin tietoja. Oli ihan oikea kortti ja ihan oikealla nimellä, mutta siihen se hupi sitten jäikin. Virkailija leikkasi vanhan kortin poikki jotain selittäessä ja päiviteltäessä. Sen jälkeen hän kuoletti vanhat kortit ja otti uuden kortin käsiin ja samassa leikkasi sen poikki ennen kuin ehdin mitään sanomaan. Eipä siinä auttanut enää mitään muuta kuin tuumata hänen leikanneen uudenkin kortin poikki.

Oli virkailija kyllä pahoillaan ja nolona ja laittoi välittömästi uuden kortin tilaukseen veloituksesta. Sain nostettua rahaakin pankista, mutta hirveästi ei lohduta, kun olisihan tässä pitänyt viimeiset lahjahankinnat saada tehtyä. Ensi viikkoon menee uuden kortin kanssa ja postin takkuamisen vuoksi sekin täytyy konttorilta hakea. Täytynee vain toivoa, että pankki saa kortin ajoissa, jotta minäkin pääsen viimeiset lahjahankinnat tekemään ilman, että tarvitsee pankissa ensin jonottaa rahoja, jotta pääsee ostoksille. Tähän voivaan tuumata, että onneksi miehellä on sama pankki ja verkkopankki toimii. Eipähän jää tämän vuoksi laskut maksamatta ja pankissa ei välttämättä tarvitse pahemmin jonottaa.

Mitäpä muuta tähän voi todellisuudessa tuumata kuin, että rapatessa roiskuu ja sitä rataa...

tiistai 13. joulukuuta 2016

Joulukalenteri: 13. Luukku

Muutama vuosi takaperin teimme joulutapahtumassa askarteluna enkeleitä ja kuusia lasten ja perheiden kanssa. Ne olivat helppo tehdä ja ne sai laitettua kuuseen tai vaikka ikkunaan koristeeksi. Enkeliin tarvitsee vähän enemmän tarvikkeira kuin kuuseen, mutta molemmat ovat yhtä helpot tehdä.

Tarvikkeet enkeliin:
- valkoisia helmiä
- puinen helmi pääksi
- helmi mekon kaulukseksi
- silkkipaperia siiviksi
- lankaa ja neula
- eri kokoisia pahvikiekkojs helmaksi
Kuusi tehdään melkein samalla tavalla. Enkelin helman valkoinen väri vaihdetaan vihreään ja enkelin pään tilalle tulee latvaloristeeksi värillinen helmi. Myös enkelin siivet jätetään pois.

Ei muuta kuin askartelun iloja!

maanantai 12. joulukuuta 2016

Joulukalenteri: 12. Luukku

Joulun aikaan kirkit täyttyvät ihmisistä ja laulusta. Tänäkin jouluna Kauneimmat joululaulut kokoavat ihmisiä yhteen laulamaan. Tämän vuoden kolehtituotto kerätää unohdettujen lasten puolesta. Lähelläsi olevat joululaulu tilaisuudet pääsetkin näkemään tästä.

Aloitin eilen kauneimpien joululaulujen kiertämisen. Joku saattaa muistaakin minun joskus kertoneen, että tavoitteena on käydä aina yhdessä tilaisuidessa enemmän kuin edellisenä vuonna. Viime vuonna kävin kahdessa tilaisuudessa ja työn puolesta hoidin yhden. Noh nyt on työn puolesta lasten kauneimmat hoidettu ja enää olisi omat visiitit jäljellä.

Kirkossa in hyvö laulaa. Ei sen pyhyyden tähden vaan akustiikan vuoksi. On upean kuulosta kun kirkko on tupaten täynnä väkeä ja laulu raikaa korkeuksiin. Jos kauneimmat joululsulut on vielä vieras tapahtuma, suosittelen lämpimästi tutustumaan konseptiin. Joukosta saataa löytyä helmiäkin. Kuten esim. Svenggaavat tai raskaimmat joululaulut.

sunnuntai 11. joulukuuta 2016

Joulukalenteri: 11. Luukku

Alumiinilanka on helppo materiaali työstää lasten kanssa. Se taipuu helposti muptoonsa ja siitä voi tehdä monenlaisia asioita. Eilen taiteilimme alumiinilangaata töissä kuusenkoristeita.
Näihin kuusenkorosteisiin tarvitset:
Piparkakku muotteja
Alumiinilankaa
Helmiä
Ohutta rautalankaa
Pienet sivuleikkurit
Alumiinilanka asetetaan piparkakkumuotin avulla muotoonsa. Ripustuslenkki tehdään alumiinilankaa kiepputtamalla. Alumiinilangan toinen pää voidaan kieputtaa koristeen sisäpuolelle. Lopuksi koriste voidaan vielä koristella ohuella rautalangalla, johon on kiinnitetty helmiä.
Valmiin koristeen voi laittaa vaikka kuuseen roikkumaan. 

Hyvää kolmatta adventtia kaikille!

lauantai 10. joulukuuta 2016

Joulukalenteri: 10. Luukku

Meillä palaa iltaisin olohuoneessa monta kynttilää. Niiden valossa on mukava olla ja nauttia hiljaisuudesta ja rauhasta.

Meillä mies sytyttylee kynttilöitä iltaisin. Siinä me sitten ollaan vierekkäin ja puhutaan päivän tapahtumista. Se on se meidän yhteinen hetki.

Kyllä sitä miettii miten jokut ovat joskus ainoana valon lähteenä voinut käyttää kynttilää. Ei olisi iltasella voinut kunnolla lukea. Kynttilä on kiva tunnelmavalona, mutta jos olisin auringon paisteeseen sidottu lukemisen kanssa olisin pulassa.

Kynttilän valo on ihanan lämmin ja pehmeä. Siinä on hyvä olla ja nauttia hiljaisuudesta.

perjantai 9. joulukuuta 2016

Joulukalenteri: 9. Luukku

Viime kesän jälkeen tulin siihen siihen tulokseen, että kielitaidolle on oikeasti pakko tehdä jotain, sillä jouduin sellaiseen tilanteeseen, jossa englannin kielen taitamisesta olisi ollut enemmän kuin hyötyä. Onhan se selvää, että jos leirille kokoontuu 17 000 ihmistä 45 eri maasta, ei siinä ihan oikeasti pelkällä suomella pärjää.

Roihun jälkeen päätin tehdä asialle jotain. Otin itseäni niskasta kiinni ja Partiolaisten toisen kattojärjestön, Wagggs:n facebook sivuille laitoin kirjeenvaihto ilmoituksen. Sain useampia vastauksia ympäri maailmaa. Muutama kirje on löytänyt luokseni. Tiedän, että kirjeeni ovat menneet perille ja tiedän heidän lähettäneen kirjeen minullekin, mutta jostain syystä ne eivät ole perille tulleet.

Kirjeiden avulla olen saanut tutustunut kahteen ihan huippu ihmiseen maailmalta. Ja mikä parasta, meillä on yhteinen kiinnostuksen kohde nimittäin partio. Partiossa pyöriessä ei koskaan voi tietää mitä eestään löytää. Koska jokin kaunis päivä on mahdollista, että nämä näen näen ihanat kirjeystäväni jollain leirillä. Sehän vasta olisi huippua. 

torstai 8. joulukuuta 2016

Joulukalenteri: 8. Luukku

Eilen illalla vietin ystäväni kanssa iltaa kädentaitojen merkeissä. Olimme jo aikaisemmin sopineet tekevämme jotaon yhdessä ja sitten hän oli löytänyt jostain joulukranssi kurssin. Vaikutti erittäin mielenkiintoiselta ja sellaiselta, että sinne oli ehdottomasti päästävä mukaan.
Kurssi järjestettiin Järvenpään kukkatalolla. Kurssin hintaan kuului materiaalit ja tarvikkeet sekä tietysti työn osuus. Käytössämme oli sinikatajan oksia sekä jotain kuusta, jonka nimeä en nyt tietenkään enää muista. Kranssia lähdettiin kasaamaan olkipohjalle.
Ensin pilkottiin kuusen oksia pienemmiksi, samoin kuin katajan oksia. Sen jälkeen rautalangan avulla aloimme hahmottelemaan kranssipohjaa. Toiset kiinnittelivät havuja ja oksan pätkiä tiivimmin ja ja toiset vapaammin. Itse lähden ensin kasaamaan ympärystä ja muutamia havun paloja laittelin muutenkin. Tämän jälkeen asettelin katajan oksia paikoilleen ja sitten vielä täydensin kuusen oksilla. Kun pohja oli valmiina oli aika ruveta miettimään koristusta.
Itse käytin koristeena eukalybtysta, kullattua saniaisen luurankoa, käpyjä ja pihlajanmarjoja. Koska kranssipohjani oli varsin eläväisen oloinen, joutui tarkkaan miettimään koristeiden käyttöä. Toisaalta luonnon materiaalien hyödyntäminen oli minulle luontaista ja rönsyilevän pohjan vuoksi ei kransiin tuntunut sopivan kanelitangot ja muut koristeet ollenkaan. Kranssihakasten piiloon saaminen olikin sitten toinen juttu ja niiden päälle liimasin vielä havunpaloja.
Kranssista tuli mielestäni kiva ja tekijänsä näköinen. Koiruuskin siitä piti niin paljon, että yritti iltalenkin jälkeen hakea sen ulko-ovesta roikkumasta.

Onko teillä kranssi ulko-ovessa? Teitkö itse vai hankitko jostain muualta?

keskiviikko 7. joulukuuta 2016

Joulukalenteri: 7 luukku.

Meillä on ystävä porukalla perinne, että joulun alla yritömme saada porukan kokoon ja tehdö jotain hauskaa yhdessä. Tai jos tätä perinteeksi voi sanoa.

Tämä vuosi on kolmas kun kalenterit laitettiin yksiin ja mietittiin päivää sekä ajanviettoa. Löytyi hyvä puuha, mutta perinteiden mukaisesti ei tänäkään vuonna saada koko porukkaa kasaan vaan vietämme iltaa pienemmässä porukassa.

Meitä on kolme lähes saman ikäistä naista. Olen kummatkin heistä tuntenut todella pitkään ja he ovat sellaisia ihmisiä, joille voisin uskoa gliseisesti sanottuna elämäni.

Kummankin kanssa olen jakanut elämän kipeitä asioita. Olemme nauraneet ja itkeneet yhdessä. Olen saattanut olla kaukanakin, mutta silti olemme olleet toistemme lähellä. Jokainen tietää, että toiselle voi soittaa tarvittaessa  keskellä yötä.

Mitä olisimmekaan ilman ystäviä? Olisi elämä varmasti ihan toisenlaista, yksinäistä. Minua on onni potkaissut kun olen saanut rinnalleni nämä sydän ystävät, jotka tulevat vielä toistensa kanssa hyvin juttuun.

Joulun alla on mahdollisuus muistaa ystävää. Korttikin riittää. Ajatus siitä, että arvostaa toista on tärkeä. 

tiistai 6. joulukuuta 2016

Joulukalenteri: 6. Luukku

Itsenäisyys. 
Oma maa, kieli ja kulttuuri. 
Tänään sytytän kaksi kynttilää.
Sytytän ne sotiemme veteraaneille.

Itsenäisyyspäivään kuuluu valtava joukko perinteitä. Ensimmäiset joulutortut on jo lapsuudessani paistettu itsenäisyyspäivän illaksi, jolloin majoituttiin television eteen seuraamaan Linnanjuhlien pukuloistoa. Tänäkin vuonna laitan uuniin tortut ja niiden jälkeen karjalanpaistin.
Silloin kun liityin partioon mukaan uudestaan kotikaupungissani, sain uudeb perinteen itsenäisyyspäivään. Aamulla olin jälleen muiden partiolaisten joukossa nostamassa lippua salkoon. Siitä olikin hyvä jäädä itsenäisyyspäivän aamumessuun. 

Nyt on aika rauhoittua päivän viettoon. Siispä toivotan teille kaikille oikein hyvää itsenäisyyspäivää. 

maanantai 5. joulukuuta 2016

Joulukalenteri: 5. Luukku

Toisinaan sitä on todella vaikea pysähtyä miettimään joululahjoja. Saatan saada itseni miettimästä sitä, kuinka joulusta on tullut kulutusjuhla muiden joukkoon. Kuitenkin samaan aikaa joulussa on itselleni jotain todella tärkeää.

Yritän epätoivoisesti miettiä lahjoja. Mitä antaisi kenellekkin, mutta kun mitään ns. turhaa en haluaisi antaa. Haluaisin antaa jotain pysyvää tai ainakin hyödyllistä, sellaista josta olisi iloa pitkäksikin aikaa.

Tänä jouluna aattelin väkertää itse lahjoja. Muutamia ideoita on jo syntynyt, mutta entä jos toinen ei osaakaan arvostaa itse tehtyä tai on pettynyt kun ei lahja olekaan mieluisa.

En muista, että milloin olisi ollut vastaavaa fiilistä lahjojen suhteen. Kahden lahjan tarvikkeet sain haettua tänään. Nyt on päässä sellainen sekamelska ja idea mylläkkä, että tässähän menee pieni pää ihan sekaisin.

Jokos sinä olet lahjarumban ehtinyt aloittamaan?

sunnuntai 4. joulukuuta 2016

Joulukalenteri: 4. Luukku - Arjen teologiaa

"Nyt sytämme kynttilän,
Se liekkiin leimahtaa.
Me odotamme Jeesusta, 
Seimessä nukkuvaa. 

Nyt syttyy toinen kynttilä
ja valo laajenee.
Suo Isä tänne Jeesuksen, 
se hetki lähenee."

Tänään on toinen adventti. Adventtikynttilöistä sytytän kaksi kynttilää. Lämmin valo kasvaa ja hetkeksi maltan hiljentyä joulun odotuksen äärelle. 

Juuri nyt saan olla juuri tässä. Ei kiirettä ja ilman murhetta. Juuri nyt saan olla sellainen kuin olen. 

Saan tarvittaessa olla rikki revitty ja sydän auki. Saan olla rakastettu kaikkine virheineni ja silti luottaa siihen, etten ole yksi. 

Saan sytyttää kynttilän, hiljentyä hetkeksi ja nauttia hiljaisuuden kauneudesta. Juuri nyt, juuri tässä on hyvä olla. 

lauantai 3. joulukuuta 2016

Joulukalenteri: 3. Luukku

Vilinää, vilskettä, helinää, helskettä pienten tiukujen..

Kylläpä taas kiirettä piisaa. Tosin kohta helpottaa. Vielä kun tämän päivän jaksaa pusertaa, on edessä pitkät vapaat ennen viimeistä puserrusta ennen joulua.

Viimeisen parin vuoden aikana olen yrittänyt luoda itselleni uuden jouluperinteen kauniimpien joululaulujen merkeissä. Joka joulu yritän käydä vähintään yhdessä tilaisuudessa enemmän kuin aikaisempana vuonna. Tänä jouluna olisi siis laskujeni mukaan käytävä vähintään kolmessa eri tilaisuudessa.

Ei en mene kirkkoon sen tähden, että minun olisi pakko yrittää haalia kasaan asettamani tavoite vaan siksi, että kauneimmat joululaulut kokoavat kirkot täytteen väkeä ja on ihana laulaa yhdessä muiden kanssa ja nauttia siitä hetkestä. Olenkin jo selvittänyt miten menevät lähialueiden kauneimmat joululaulut ja laittanut päivät ja ajat ylös kalenteriin.

Joululaulut tuovat itselle joulumielen. 

perjantai 2. joulukuuta 2016

Joulukalenteri: 2. Luukku

Joulu on ehdottomasti yksi lempiajoistani vuodessa. Tosin viime jouluina joulu on kärsinyt meillä siitä, että töiden puolesta joulukausi on tullut aloitettua niin aikaisin, että joulun koittessa on jo ollut sellainen olo, että joulu on vaan jo niin nähty. Tänä vuonna on eri juttu.

Eilen kerroinkin siitä, kuinka helposti saa pienellä vaivalla kauniit joulukortit aikaiseksi. Tänään puolestaan ajattelin jotain ihan muuta, mutta ajatukset lyövät ihan tyhjää.

Siispä kerron teille miten saa joulufiiliksen nousuun muutamalla pienellä kikalla. Tai takuitahan en toki voi antaa muiden puolesta, mutta omalla kohdallani tämä toimi loistavasti. Tässä siis muutama vinkki joulumielen kohoittamiseen:

1. Siivous

Kun siivouksen aloittaa ajoissa, ehtii siististä kodista nauttimaan pidempään. Joulun saa siivottuun huoneeseen pienellä vaivalla. Siivouksen yhteydessä vaihtaa verhot ja pöytäliinan sekä sohvien päälle punaista tai vihreää vilttiä. Kun laittaa huoneen kerrallaan joulukuntoon, tulee joulu kotiinkin huomaamattomasti ja pikku hiljaa. Ja aina valmiina huone, jossa voi rauhassa viettää aikaa tunnelmallisesti.

2. Kynttilät

Kynttilät luo tunnelmaa. Illalla on mulava käpertyä sohvan nurkkaan kynttilöiden valaistessa huonetta. Muuta valoa ei välttämättä tarvitse, sillä mitä enemmän on kynttilöitä, sitä enemmän on valoa.

3. Koristeet

Entäpä jos kaikkia koristeita ei laittaisikaan kerralla? Vaan jos pikku hiljaa lisää koristetta, on koti sitten aattona valmis ja joulun koristetulvasta ei tarvitse enää aattona potea ahdistusta.

4. Jouluradio

Ensimmäisenä adventtina aukesi jouluradio perinteisellä Hoosiannalla. Viimeistään tässä vaiheessa on hyvä virittää radio oikealle taajuudelle ja antaa joulun ilon pikkuhiljaa valua sisään. 

torstai 1. joulukuuta 2016

1. luukku käsityöblogien joulukalenteriin

Päätin osallistua käsityö blogien yhteiseen joulukalenteriin. Tänään aukesi myös Made by Emilia blogissa 1. Luukku ja huomenna kalenteria pääsee seuraamaan Villananna ja Ideoi blogeissa. Tervetuloa seuraamaan yhteistä joulukalenteria.

Joulukuun puolessa välissä on jälleen se hetki, kun tasaseen tahtiin alkaa postilaatikosta tipahdella joulukortteja toisensa perään. Joulumerkillä varustetut joulukortit tuleekin laittaa postiin viimeistään 14.12., jotta ne ehtivät jouluksi perille. Pakettien kanssa voi halutessaan odottaa hieman pidemmälle, sillä posti lupailee, että vielä 21.12. postitetut paketit ehtisivät aatoksi kuusen alle.
Monet tietävät, että olen äärimmäisen huono lähttämään kortteja mihinkään. Yleensä saan joko kortit tehtyä ja ne vielä kirjoitettuakin ja sitten ne unohtuvat pöydän kulmalle lojumaan ja löydän ne joulun jälkeen. Olenkin tässä vuosien saatossa ehtinyt jo oppimaan sen, että turvallisinta on jättää vuosi kortista pois, sillä jos unohdus sattuu, voi kortit hyödyntää seuraavana vuonna.
Tänä vuonna otin itseäni niskasta kiinni ja vieläpä hyvissä ajoin. Päätin kerrankin lähettää joulukortit eteenpäin ja vielä kaiken lisäksi väkertää kortit ihan omin pienin kätösin. Katselin kyllä pinterestistä kaikkia niitä ihania joulukortteja ja tuumasin, etten vaan saa aikaiseksi mitään sen kummallisempaa. Halusin, jotain helppoa ja yksinkertaista, mutta kuitenkin kivan näköistä. Tarvitseeko kaiken olla aina niin moni mutkaista ja hankalaa. Pinterestiä selaillessa eteen alkoi nopeasti tulla ihania joulukuvia. Juuri sellaisia, jotka sopivat hyvin  joulukorttiin. Nämä ihanaiset kuvat olikin sitten pakko koota yhteen kansioon jemmaan, jotta vuoden päästä ei tarvitsisi aloittaa alusta.
Näiden korttien valmistamiseen on käytetty vain valmiita korttipohjia, liimaa, saksia ja tussi kirjoittamista varten. Tokihan korttien kanssa voisi näperrellä enemmänkin ja laittaa vaikka hilettä lumisateeksi. Näiden korttien tarkoitus oli kuitenkin vain muistaa ystäviä pitkin maailmaa. Korttien sisäpuolelle olen kirjoittanut vielä kirjetyylisen joulutervehdyksen.
Ja jostainhan sen yleensä huomaa, että jonkin asian tekeminen kannattaa lopettaa hetkellisesti. Siinä vaiheessa kun korttipinot menevät sekaisin ja kuvat päätyvät pohjiin ihan miten sattuu oli oikeasti parempi lopettaa touhu siihen paikkaan. Vielä ehdit itsekin tehdä joulukortit, vaikkapa tähän samaan tyyliin kuin minäkin tein omani.

 Oikein hyvää joulun odotusta kaikille!