Paitatehdas: Karhu sen olla pitää

Selian paketin saavuttua, annoin miehen valita ihanasta homie jerseystä kuvan mistä lähtisin onpelemaan. Muutamaa kuvaa olin harkinnut ja kaikesta päätellen tunnen mieheni sen verran hyvin, ettei minun oikeastaan olisi tarvinnut hältä edes kysyä. 

Miehelle olen ommelluy jonkun verran, mutta suhteessa paljon vähemmän kuin itselleni. Tälläkin hetkellä parit bokserit odottavat sitä, että saisin otettua nislasta kiinni itseäni ja ryhdyttyä tuumasta toimeen. 

Tällä kertaa työn alle päätyin kuitenkin t-paita miehelle. Homie Jerseystä karhun kuva ja mustaa trikoota kaveriksi. Toimiva yhdistelmä, vaikka itse sanonkin. Kaavaksi valikoitui tälläkin kertaa burdan kaava. Kankaiden leikkaamisen kanssa meinasi kyllä itku päästä, kun ei taipunut kangas millään siihen muitoon johon sen olisin halunnut. Täytyi kaava laittaa kahdesta kohdasta poikki, jottei karhulta olisi korvat hävinneet. 

Paita valmistui nopeasti ilman suurempia kommerverkkejä. Helman ja hihojen pituutta jäin omassa päässä arpomaan, mutta ajattelin, että hihat on ainakin helppo korjata, jos nikseen tulee. Hartialinjaan oli pakko tehdä levennys, jotta kaula-aukosta sai sopivan kokoisen ja miehen hartiat et jarraisi kiinni. Kaula-aukon huolittelulle kävi perinteiset. Hienosti ommeltua ja siistiä jälkeä, mutta väärällä puolella. Ehkä muistan tämän taas seuraavan työn yhteydessä. 

Ja mitä sitten tulee varsinaiseen paidan sovitukseen. Helman pituus oli hyvä, samoin kuin kaula-aukon leveys. Hartialinja oli kuin tehty miehelle. Istui kuulemma todella hyvin. Mutta ne hihat. Edellisessä t-paidassa ne olivat liian lyhyet ja tällä kertaa liian pitkät. Kuulemma ne on sitten keskimäärin juuri sopivat. Hihat menevät siis vielä kevyeen lyhennykseen.