Rapatessa Roiskuu

Pakko myöntää, että hurahdin jälleen.   Silloin kun opiskelin, oli helppo tehdä itselle kalenteri vuodeksi. Sain juuri sellaisen, kun halusin ja tarvitsin. Mutta kun aloitin koulun jälkeen työt, en vaan jaksanut nähdä vaivaa kalenterin eteen. Olisi ollut liian monta liikkuvaa osaa, jotka olisi pitänyt saada kalenteriin sopiman, joten, oikeanlaisen kalenterin tekeminen tuntui tuolloin lähes ylitse pääsemättömältä. Olen kyllä kaivannut kalenteriprojektia jo vuosia ja siitä salaa haaveillut, mutta en vain ole saanut aikaiseksi.   Viikkonäkymää kalenteriin Nyt ajattelin kuitenkin repäistä. Olen pyörinyt pinterestissä  katselemassa ja keräämässä ideoita talteen. Olen yrittänyt tutkailla kalentereita kaupoissa, mutta jotenkin valmiit kalenterit eivät vaan tunnu istuvan enää omaan tarpeeseen. Pitäisi olla kellon aikoja riittävästi ja kuitenkin samalla reilusti tilaa omille muistiinpanoille ja siihen, että saisin oikeasti kaiken kirjoitettua huolella ylös ja talteen,...

Neljäs adventti, neljä kynttilää.  Ihan kohta laskeutuu rauha, vuoden odotetuin hetki. Siivoukset vaiheessa ja ompelukone virittämättä. Laatikossa kasa valmiiksi leikattuja ja neulotettuja kankaita. Pitäisi vielä yhdet kaavat piirtää ja kankaat leikata. Ehkä ehdin tänään nipistämään niille hieman aikaa jostain kohdasta.  Pitäisi myös istua alas ompelemaan. Tekemistä riittää, ei vain ompelujen kanssa vaan muutenkin. Kuvittelin aloittaneeni lahjojen teon ajoissa. Osan tekemisen aloitin jo syyskuun alussa ja nekin lahjat ovat vielä kesken. Toki suurin osa lahjoista on jo hankittu ja ne ovat kauniisti paketeissa odottamassa, mutta vielä tekemistä riittää. Eilen laitettiin kuusi pystyyn. Koristeita olin miettinyt kerrankin etukäteen. Jotain hillittyä, sopivassa suhteessa. Punaista, valkoista ja hopeaa. Mies katseli koristeltua kuusta. Näyttää kuulemma sisustuslehden kuuselta. Ei mitään liikaa, eikä liian vähän.  Tänä vuonna piti jouluksi siivota kaapit ...

En eilen vaan saanut aikaiseksi ja illalla en vain enää jaksanut 16. Luukkua kirjoittaa auki, joten tässäpä olisi kerta heitolla kaksi luukkua avattavaksi. 16. Luukku Oletko koskaan käynyt Escape roomissa? Mistä siinä on sitten oikein kysymys? Escape Room Helsingin kotisivuilla luonnehditaan peliä seuraavalla tavalla: "Sinut lukitaan huoneeseen tiimisi kanssa ja teillä on 60 minuuttia aikaa löytää ulos ratkaisemalla arvoituksia, tehtäviä ja mysteerejä. Tehtävät eivät vaadi fyysistä voimaa vaan haastavat mielikuvitustanne ja päättelykykyänne. Vihjeiden löytäminen ja yhdistäminen onnistuu valppauden, yhteistyön ja luovan ajattelun voimin. Luvassa on kiihkeää jännitystä ja rutkasti ahaa-elämyksiä." Pääsin eilen illalla työkavereiden kanssa kokemaan avaruusseikkailun, jossa aluksemme oli vaurioitunut ja olimme päätyneet kahteen eri pelastuskapseliin. Erilaisten ongelmanratkaisujen kautta pääsimme kuitenkin laskeutumaan turvallisesti takaisin maan pinnalle.  Oli ihan haus...

Arvatkaapas mikä on todellinen flussan oireiden helpottaja. Tässähän se: kuuma rommi. Tässä vielä helppoa helpompi resepti, jonka mukaan sitä voi kokeilla. Rommia 4 cl Hunajaa Sitruunamehua Vettä Kaada kuumaa vettä mukiin. Sulata joukkoon lusikallinen hunajaa. Laita sekaan loraus sitruunamehua. Lisää vielä rommi ja sekoita. Nautitaan lämpimänä. Tämä jos mikä helpottaa oloa. Ainakin hetkellisesti. Tosin perusnuhaan antavat vinkiksi kyllä jotain ihan muuta. 

Mikä päivä. Siis oikeasti. En taas muista milloin olisi aisat menneet taas näin nappiin. Järkyttävät lihaskivut vaivaavat jo kolmatta päivää ja olo on niiden vuoksi varsin tuskainen. Iloitsin jo aamulla siitä, että vihdoin ehdin hakemaan uuden pankkikortin pankista, joka saattaisi vihdoin ja viimein olla vaikka oikealla nimellä. Tosin enpä ollutkaan varma siitä, että olisiko se nyt se oikea kortti, jonka pitäisi tulla. Olivat tilaukseen onnistuneet laittamaan nimittäin toisen kortin, jota ei käytössä ole ollut enää vuosiin. Voisinpa hieman valottaa tätä kortti sotkua, sillä tämä alkaa olemaan jo lähes tulkoon tragikoominen. Siis oikeasti. Olen vuodesta 2014 asti tapellut siitä, että saisin pankkikortin oikealla nimellä. Noin kuukausi sen jälkeen kun olin mennyt naimisiin tuli uusi hieno pankkikortti onnellisesti vanhalla nimellä, vaikka kaikissa tiedoissa oli kyllä ihan oikea nimi. Sanoivat pankissa silloin kun siirtelin lainoja pankista toiseen, että laittavat tietoihin ylös, ett...

Muutama vuosi takaperin teimme joulutapahtumassa askarteluna enkeleitä ja kuusia lasten ja perheiden kanssa. Ne olivat helppo tehdä ja ne sai laitettua kuuseen tai vaikka ikkunaan koristeeksi. Enkeliin tarvitsee vähän enemmän tarvikkeira kuin kuuseen, mutta molemmat ovat yhtä helpot tehdä. Tarvikkeet enkeliin: - valkoisia helmiä - puinen helmi pääksi - helmi mekon kaulukseksi - silkkipaperia siiviksi - lankaa ja neula - eri kokoisia pahvikiekkojs helmaksi Kuusi tehdään melkein samalla tavalla. Enkelin helman valkoinen väri vaihdetaan vihreään ja enkelin pään tilalle tulee latvaloristeeksi värillinen helmi. Myös enkelin siivet jätetään pois. Ei muuta kuin askartelun iloja!

Joulun aikaan kirkit täyttyvät ihmisistä ja laulusta. Tänäkin jouluna Kauneimmat joululaulut kokoavat ihmisiä yhteen laulamaan. Tämän vuoden kolehtituotto kerätää unohdettujen lasten puolesta. Lähelläsi olevat joululaulu tilaisuudet pääsetkin näkemään tästä . Aloitin eilen kauneimpien joululaulujen kiertämisen. Joku saattaa muistaakin minun joskus kertoneen, että tavoitteena on käydä aina yhdessä tilaisuidessa enemmän kuin edellisenä vuonna. Viime vuonna kävin kahdessa tilaisuudessa ja työn puolesta hoidin yhden. Noh nyt on työn puolesta lasten kauneimmat hoidettu ja enää olisi omat visiitit jäljellä. Kirkossa in hyvö laulaa. Ei sen pyhyyden tähden vaan akustiikan vuoksi. On upean kuulosta kun kirkko on tupaten täynnä väkeä ja laulu raikaa korkeuksiin. Jos kauneimmat joululsulut on vielä vieras tapahtuma, suosittelen lämpimästi tutustumaan konseptiin. Joukosta saataa löytyä helmiäkin. Kuten esim. Svenggaavat tai raskaimmat joululaulut.

Alumiinilanka on helppo materiaali työstää lasten kanssa. Se taipuu helposti muptoonsa ja siitä voi tehdä monenlaisia asioita. Eilen taiteilimme alumiinilangaata töissä kuusenkoristeita. Näihin kuusenkorosteisiin tarvitset: Piparkakku muotteja Alumiinilankaa Helmiä Ohutta rautalankaa Pienet sivuleikkurit Alumiinilanka asetetaan piparkakkumuotin avulla muotoonsa. Ripustuslenkki tehdään alumiinilankaa kiepputtamalla. Alumiinilangan toinen pää voidaan kieputtaa koristeen sisäpuolelle. Lopuksi koriste voidaan vielä koristella ohuella rautalangalla, johon on kiinnitetty helmiä. Valmiin koristeen voi laittaa vaikka kuuseen roikkumaan.  Hyvää kolmatta adventtia kaikille!

Meillä palaa iltaisin olohuoneessa monta kynttilää. Niiden valossa on mukava olla ja nauttia hiljaisuudesta ja rauhasta. Meillä mies sytyttylee kynttilöitä iltaisin. Siinä me sitten ollaan vierekkäin ja puhutaan päivän tapahtumista. Se on se meidän yhteinen hetki. Kyllä sitä miettii miten jokut ovat joskus ainoana valon lähteenä voinut käyttää kynttilää. Ei olisi iltasella voinut kunnolla lukea. Kynttilä on kiva tunnelmavalona, mutta jos olisin auringon paisteeseen sidottu lukemisen kanssa olisin pulassa. Kynttilän valo on ihanan lämmin ja pehmeä. Siinä on hyvä olla ja nauttia hiljaisuudesta.

Viime kesän jälkeen tulin siihen siihen tulokseen, että kielitaidolle on oikeasti pakko tehdä jotain, sillä jouduin sellaiseen tilanteeseen, jossa englannin kielen taitamisesta olisi ollut enemmän kuin hyötyä. Onhan se selvää, että jos leirille kokoontuu 17 000 ihmistä 45 eri maasta, ei siinä ihan oikeasti pelkällä suomella pärjää. Roihun jälkeen päätin tehdä asialle jotain. Otin itseäni niskasta kiinni ja Partiolaisten toisen kattojärjestön, Wagggs:n facebook sivuille laitoin kirjeenvaihto ilmoituksen. Sain useampia vastauksia ympäri maailmaa. Muutama kirje on löytänyt luokseni. Tiedän, että kirjeeni ovat menneet perille ja tiedän heidän lähettäneen kirjeen minullekin, mutta jostain syystä ne eivät ole perille tulleet. Kirjeiden avulla olen saanut tutustunut kahteen ihan huippu ihmiseen maailmalta. Ja mikä parasta, meillä on yhteinen kiinnostuksen kohde nimittäin partio. Partiossa pyöriessä ei koskaan voi tietää mitä eestään löytää. Koska jokin kaunis päivä on mahdollista, että n...

Eilen illalla vietin ystäväni kanssa iltaa kädentaitojen merkeissä. Olimme jo aikaisemmin sopineet tekevämme jotaon yhdessä ja sitten hän oli löytänyt jostain joulukranssi kurssin. Vaikutti erittäin mielenkiintoiselta ja sellaiselta, että sinne oli ehdottomasti päästävä mukaan. Kurssi järjestettiin Järvenpään kukkatalolla. Kurssin hintaan kuului materiaalit ja tarvikkeet sekä tietysti työn osuus. Käytössämme oli sinikatajan oksia sekä jotain kuusta, jonka nimeä en nyt tietenkään enää muista. Kranssia lähdettiin kasaamaan olkipohjalle. Ensin pilkottiin kuusen oksia pienemmiksi, samoin kuin katajan oksia. Sen jälkeen rautalangan avulla aloimme hahmottelemaan kranssipohjaa. Toiset kiinnittelivät havuja ja oksan pätkiä tiivimmin ja ja toiset vapaammin. Itse lähden ensin kasaamaan ympärystä ja muutamia havun paloja laittelin muutenkin. Tämän jälkeen asettelin katajan oksia paikoilleen ja sitten vielä täydensin kuusen oksilla. Kun pohja oli valmiina oli aika ruveta miettimään kor...

Meillä on ystävä porukalla perinne, että joulun alla yritömme saada porukan kokoon ja tehdö jotain hauskaa yhdessä. Tai jos tätä perinteeksi voi sanoa. Tämä vuosi on kolmas kun kalenterit laitettiin yksiin ja mietittiin päivää sekä ajanviettoa. Löytyi hyvä puuha, mutta perinteiden mukaisesti ei tänäkään vuonna saada koko porukkaa kasaan vaan vietämme iltaa pienemmässä porukassa. Meitä on kolme lähes saman ikäistä naista. Olen kummatkin heistä tuntenut todella pitkään ja he ovat sellaisia ihmisiä, joille voisin uskoa gliseisesti sanottuna elämäni. Kummankin kanssa olen jakanut elämän kipeitä asioita. Olemme nauraneet ja itkeneet yhdessä. Olen saattanut olla kaukanakin, mutta silti olemme olleet toistemme lähellä. Jokainen tietää, että toiselle voi soittaa tarvittaessa  keskellä yötä. Mitä olisimmekaan ilman ystäviä? Olisi elämä varmasti ihan toisenlaista, yksinäistä. Minua on onni potkaissut kun olen saanut rinnalleni nämä sydän ystävät, jotka tulevat vielä toistensa kanssa...

Itsenäisyys.  Oma maa, kieli ja kulttuuri.  Tänään sytytän kaksi kynttilää. Sytytän ne sotiemme veteraaneille. Itsenäisyyspäivään kuuluu valtava joukko perinteitä. Ensimmäiset joulutortut on jo lapsuudessani paistettu itsenäisyyspäivän illaksi, jolloin majoituttiin television eteen seuraamaan Linnanjuhlien pukuloistoa. Tänäkin vuonna laitan uuniin tortut ja niiden jälkeen karjalanpaistin. Silloin kun liityin partioon mukaan uudestaan kotikaupungissani, sain uudeb perinteen itsenäisyyspäivään. Aamulla olin jälleen muiden partiolaisten joukossa nostamassa lippua salkoon. Siitä olikin hyvä jäädä itsenäisyyspäivän aamumessuun.  Nyt on aika rauhoittua päivän viettoon. Siispä toivotan teille kaikille oikein hyvää itsenäisyyspäivää. 

Toisinaan sitä on todella vaikea pysähtyä miettimään joululahjoja. Saatan saada itseni miettimästä sitä, kuinka joulusta on tullut kulutusjuhla muiden joukkoon. Kuitenkin samaan aikaa joulussa on itselleni jotain todella tärkeää. Yritän epätoivoisesti miettiä lahjoja. Mitä antaisi kenellekkin, mutta kun mitään ns. turhaa en haluaisi antaa. Haluaisin antaa jotain pysyvää tai ainakin hyödyllistä, sellaista josta olisi iloa pitkäksikin aikaa. Tänä jouluna aattelin väkertää itse lahjoja. Muutamia ideoita on jo syntynyt, mutta entä jos toinen ei osaakaan arvostaa itse tehtyä tai on pettynyt kun ei lahja olekaan mieluisa. En muista, että milloin olisi ollut vastaavaa fiilistä lahjojen suhteen. Kahden lahjan tarvikkeet sain haettua tänään. Nyt on päässä sellainen sekamelska ja idea mylläkkä, että tässähän menee pieni pää ihan sekaisin. Jokos sinä olet lahjarumban ehtinyt aloittamaan?

"Nyt sytämme kynttilän, Se liekkiin leimahtaa. Me odotamme Jeesusta,  Seimessä nukkuvaa.  Nyt syttyy toinen kynttilä ja valo laajenee. Suo Isä tänne Jeesuksen,  se hetki lähenee." Tänään on toinen adventti. Adventtikynttilöistä sytytän kaksi kynttilää. Lämmin valo kasvaa ja hetkeksi maltan hiljentyä joulun odotuksen äärelle.  Juuri nyt saan olla juuri tässä. Ei kiirettä ja ilman murhetta. Juuri nyt saan olla sellainen kuin olen.  Saan tarvittaessa olla rikki revitty ja sydän auki. Saan olla rakastettu kaikkine virheineni ja silti luottaa siihen, etten ole yksi.  Saan sytyttää kynttilän, hiljentyä hetkeksi ja nauttia hiljaisuuden kauneudesta. Juuri nyt, juuri tässä on hyvä olla. 

Vilinää, vilskettä, helinää, helskettä pienten tiukujen.. Kylläpä taas kiirettä piisaa. Tosin kohta helpottaa. Vielä kun tämän päivän jaksaa pusertaa, on edessä pitkät vapaat ennen viimeistä puserrusta ennen joulua. Viimeisen parin vuoden aikana olen yrittänyt luoda itselleni uuden jouluperinteen kauniimpien joululaulujen merkeissä. Joka joulu yritän käydä vähintään yhdessä tilaisuudessa enemmän kuin aikaisempana vuonna. Tänä jouluna olisi siis laskujeni mukaan käytävä vähintään kolmessa eri tilaisuudessa. Ei en mene kirkkoon sen tähden, että minun olisi pakko yrittää haalia kasaan asettamani tavoite vaan siksi, että kauneimmat joululaulut kokoavat kirkot täytteen väkeä ja on ihana laulaa yhdessä muiden kanssa ja nauttia siitä hetkestä. Olenkin jo selvittänyt miten menevät lähialueiden kauneimmat joululaulut ja laittanut päivät ja ajat ylös kalenteriin. Joululaulut tuovat itselle joulumielen. 

Joulu on ehdottomasti yksi lempiajoistani vuodessa. Tosin viime jouluina joulu on kärsinyt meillä siitä, että töiden puolesta joulukausi on tullut aloitettua niin aikaisin, että joulun koittessa on jo ollut sellainen olo, että joulu on vaan jo niin nähty. Tänä vuonna on eri juttu. Eilen kerroinkin siitä, kuinka helposti saa pienellä vaivalla kauniit joulukortit aikaiseksi. Tänään puolestaan ajattelin jotain ihan muuta, mutta ajatukset lyövät ihan tyhjää. Siispä kerron teille miten saa joulufiiliksen nousuun muutamalla pienellä kikalla. Tai takuitahan en toki voi antaa muiden puolesta, mutta omalla kohdallani tämä toimi loistavasti. Tässä siis muutama vinkki joulumielen kohoittamiseen: 1. Siivous Kun siivouksen aloittaa ajoissa, ehtii siististä kodista nauttimaan pidempään. Joulun saa siivottuun huoneeseen pienellä vaivalla. Siivouksen yhteydessä vaihtaa verhot ja pöytäliinan sekä sohvien päälle punaista tai vihreää vilttiä. Kun laittaa huoneen kerrallaan joulukuntoon, tulee jo...

Päätin osallistua käsityö blogien yhteiseen joulukalenteriin. Tänään aukesi myös Made by Emilia  blogissa 1. Luukku ja huomenna kalenteria pääsee seuraamaan Villananna  ja Ideoi  blogeissa. Tervetuloa seuraamaan yhteistä joulukalenteria. Joulukuun puolessa välissä on jälleen se hetki, kun tasaseen tahtiin alkaa postilaatikosta tipahdella joulukortteja toisensa perään. Joulumerkillä varustetut joulukortit tuleekin laittaa postiin viimeistään 14.12., jotta ne ehtivät jouluksi perille. Pakettien kanssa voi halutessaan odottaa hieman pidemmälle, sillä posti lupailee, että vielä 21.12. postitetut paketit ehtisivät aatoksi kuusen alle. Monet tietävät, että olen äärimmäisen huono lähttämään kortteja mihinkään. Yleensä saan joko kortit tehtyä ja ne vielä kirjoitettuakin ja sitten ne unohtuvat pöydän kulmalle lojumaan ja löydän ne joulun jälkeen. Olenkin tässä vuosien saatossa ehtinyt jo oppimaan sen, että turvallisinta on jättää vuosi kortista pois, sillä jos unohdus sattuu...

Selian edellisen yllätyspussin mukana tuli aivan ihana joustocollege, jossa oli isoja punaisia kukkia. Rakastuin ihan suoraan siihen kankaaseen. Piti tehdä jatkotilaus ja hankkia valkoista joustocollegea ja resoria, jotta pääsin ompelemaan. En pidä yhtään lyhyistä paidoista. Minua lähinmä ärsyttää se jos paita ei peitä edes puolta takamuksesta, joten päätin suosiolla valita kaavan, jolla saisi reilusti pidemmän helman paitaan. Olin jo aikaisemmin trikoopaitoja varten piirtänyt. Nyt kavoin kaava-arkin uudelleen esiin ja piirsin kaavan uudestaan, jotta sain trikoopaidoissa esiintyneistä kohdista liian kireät kohdat pois. Kaavahan on Burdan Easy, jonka esittelinkin täällä jo aikaisemmin. Päälle tuo punainen unelma istui täydellisesti. Helmassa oli juuri sopivasti pituutta ja kaula-aukkokaan ei kiristä mistään kohtaa. Kaavasta tuli erittäin toimiva, kun uskalsi hyppiä kahden eri koon mukaan. Tämä punainen väri ei kuitenkaan ratkaissut työpukeutumisen ongelmaa. Sinisen virkapaidan ka...

Suuri hämmennys iski lähes suoraan vyön alle tullessani tänne bloggeriin. Täällä on bloggaajan kanlta muuttunut moni asia sitten edellisen käynnin jälkeen. Yritin epätoivoisesti etsiä lukulistaani, mutta voihan.. Oli mennyt vaihtamaan paikkaa ja hetken saan sitä vielä etsiskellä. Itse blogia en ole vielä edes uskaltanut kurkata. Näyttääköhän se edelleen samalta. Kiirettä on piisannut, vaikka vasta oli pitkät vapaat. Jotenkin työpäivät täyttyvät hurjaa vauhtia kaikenlaisilla asioilla, jotka pitäisi saada hoidettua, mutta jälleen on vaikea tarttua mihinkään. Pakko ryhdistäytyä ja ottaa itseään niskasta kiinni. Nyt on elämäni ensemmäinen ruokamyrkytys koettu ja ei, en kiitos halua kokea sitä uudestaan. Valehtelematta voin sanoa, että oli ihan järkyttävä. Veti kyllä tehokkaasti voimat pois ja nyt alkaa olee lähes entisessä vedossa. Tälläistä siis tänne. Hyvää viikonloppua kaikille!

Facebookissa on jo tovin näkynyt joulun saapuminen. Toki se on jo pitkään ollut näkyvissä myös kauppojen hyllyillä ja valikoimissa. Tänäkin vuonma ensimmäiset joulujutut tulivat kauppojen hyllyille ennen isänpäivää ja facen puolella taas minut lähes lamautti nämä 5+1 malliin muotoillut joulupäivitykset. Pidn joulusta. Siis oikeasti. En kuitenkaan lahjojen tai ruuan vuoksi vaan sen tunnelman tähden. Monena vuotena olen tosin tuskastellut sitä, että joulu tuntuu tulevan vuosi vuodelta vain aikaisemmin. Meillä töissä joulu on yksi vuoden isoimmista sesongeista ja helposti joulu tulee korvista ulos ennen aattoiltaa. Kerrankin voin sanoa olevani jouluun valmistautumisen kanssa sihteellisen ajoissa. Kiitos repaleisen syksyn. Olen saanut aloitettua joulusiivouksen ajoissa. Tosin siivous etenee.. noh.. puuskittain. Mutta etenee kuitenkin. On oikeastaan ensimmäinen kerta...

Epäilen vahvasti, ettei kenellekkään ole jäänyt epäselväksi se, että violetti on ehdottomasti yksi lempireistäni. Siksi aina riemastun suunnattomasti, kun eteen tulee hyvänoloinen violettikangas. Taannoin tein eurokankaan alelaarista trikoo löydön ja Selia muisti minua ihanalla violetilla kalakankaalla yllätyspussissaan. Näin heti kalakankaan nähtyä täydellisen yhteensopivuuden noiden kankaiden välillä. Ja ollenkaan ei haitannut se, että kankaiden sävyt eivät olleet yksi yhteen. Kaavaksi valikoitui jo tutuksi tullut burdan kaava. Ompeluvaihe tuli nopeasti valniiksi, lukuunottamatta yksiväristen hihojen väärin ompelua, joka on tietysti hyvä huomata istutusvaiheessa, kun ei ne hihat vaan kolahtanutpaikoilleen. No eihän ne kolahda, jos sattuu olemaan kaksi tismalleen identtistä hihaa. Noh korjaamiseen ei onneksi kauaa mennyt, vaikka purkaa pitikin. Vaikka muutama päivä takaperin tekemäni kettupaita on tehty samalla kaavalla ja samalla koolla, tuntuu tämä violettipa...

Oeln useana vuotena ollut menossa kirjamessuille, mutta tänä vuonna sain oikeasti mahtumaan sen jopa kalenteriin ja useammalle päivälle. Maltan tuskin odottaa. Kirjamessut järjestetään tänäkin vuonna Helsingin messukeskuksessa 27.-30.10. Ohjelma lavoilla vaikuttaa monipuoliselta ja mielenkiintoiselta ja se mikä lämmittää omaa sydäntä erityisesti on se, että messuilta löytyy jokaiselle päivälle aamuhartaus ja -avaus. Kuulostaa hyvältä. Messuilla on mukana kirjailijoita, kustantajia ja tietysti kirjakauppoja. Samaan aikaan kirjamessujen yhteydessä on ruoka- ja viinimessut. Joten messarin hallin täyttää myös erilaiset tuoksut ja aromit. Ja jos itse on lukutoukka ja puoliso ei välitö kirjoista juurikaan, voi hänet saada mukaan hyvän ruuan ja viinin perässä. En tiedä mitä odottaisin messuilta. Ehkä sitä, että pääsisin tapaamaan kustamoita. Toisaalta haluan päästä vilkuilemaan hieman joululahjoja. Ja ehkäpä löydän itselleni hieman luettavaa kirjapinon jatkoksi.

Selian paketin saavuttua, annoin miehen valita ihanasta homie jerseystä kuvan mistä lähtisin onpelemaan. Muutamaa kuvaa olin harkinnut ja kaikesta päätellen tunnen mieheni sen verran hyvin, ettei minun oikeastaan olisi tarvinnut hältä edes kysyä.  Miehelle olen ommelluy jonkun verran, mutta suhteessa paljon vähemmän kuin itselleni. Tälläkin hetkellä parit bokserit odottavat sitä, että saisin otettua nislasta kiinni itseäni ja ryhdyttyä tuumasta toimeen.  Tällä kertaa työn alle päätyin kuitenkin t-paita miehelle. Homie Jerseystä karhun kuva ja mustaa trikoota kaveriksi. Toimiva yhdistelmä, vaikka itse sanonkin. Kaavaksi valikoitui tälläkin kertaa burdan kaava. Kankaiden leikkaamisen kanssa meinasi kyllä itku päästä, kun ei taipunut kangas millään siihen muitoon johon sen olisin halunnut. Täytyi kaava laittaa kahdesta kohdasta poikki, jottei karhulta olisi korvat hävinneet.  Paita valmistui nopeasti ilman suurempia kommerverkkejä. Helman ja hihojen pituutta jäi...

Viettipä Selian puoti tovi sitten syntymäpäiviään ja heillä oli synttäriyllätyspussi myynnissä. Viisi metriä kangasta hyvään hintaan. Koska olen aikaisemminkin saanut Selian yllätyspusseista hyviä kankaita, uskaltauduin tälläkin kertaa tarttumaan tilaisuuteen. Eikä tarvinnut pettyä. Kankaat olivat ihan huiput ja saman tien alkoi mieli raksuttamaan erilisia ompelutöitä. Yksi tilauksen ehdoton suosikki oli Homie Jersey, jossa on kotimaisia villieläimiä isoina kuvina. Katselin kangasta ja saman tien kiinnitin huomioni toiseen samasta paketista tulleeseen kankaaseen. Siinä se olisi, täydellinen trikoopaita, joka olisi ihan minun näköinen. Enää pitäisi valita sopiva kaava. Kaavaksi valikoitui Burdan Easy -kaava, joka oli odottanut jo tovin käyttöönottoa. Tällä kertaa sain piirtää kaavat ja leikata kantaat ilman, että nelijalkainen ystävämme oli kiinnostunut touhusta. Kankaita neulottaessa tuli jo hyvä fiilis siitä, että väri ja kaavavalinnat olivat kerrankin mennyt ihan nappiin. J...

On outoa olla saikulla, vaikka ulkoisesti näyttää siltä, että voisin hyvinkin olla töissä. Tässä on totisesti saanut tuntuman siihen, ettei kaikki ole aina sitä miltä näyttää. Kaksi viikkoa on pitkä aika. Yleensä kolmannen päivän kohdalla ovat seinät alkaneet kaatua niskaan ja pinna kiristymään. Mutta nyt ensimmäisen viikon jälkeen ei seinät ole kaatuneet niskaan ja muutenkin on jotenkin oudon raukea olo. Tällä kertaa sain lääkäriltä ohjeen keskittyä itseeni ja niihin asioihin, jotka ovat minulle mieluisia. Päädyin visiitille mökille luonnon helmaan. Luonnolla on kuulemma mieleen rauhoittava vaikutus. Olen yrittänyt lukea, muttei keskittyminen riittänyt siihen, eikä kyllä siihenkään, että makaisin vaan sohvalla ja katsoisin netflixistä sarjoja. Olen piirtänyt kaavoja ja leikannut kankaita. Olen istunut ompelukoneen äärellä työntäen kaikki muut ajatukset sivuun ja keskittynyt edessä olevaan työhön. Olen kokenut sen, että osaan ja saan hyvää jälkeä aikaiseksi. Toki jouten olo it...

Friikkisirkus on todellakin rantautunut Suomen kamaralle. Enkä nyt tarkoita sitä Koot.fi:n freaksirkus kangasta, vaan niitä ihmisiä, joilla on pakottava tarve pukeutua pelleiksi pelotellakseen muita. Ja sitten vielä kun näiden pellejen toiminta kohdistuu lapsiin, nousee minulla niska karvat pystyyn. Keski-uudella maalla on muutaman päivän aikana tehty useita pellehavaintoja . Vääjäämättä tämä vaikuttaa lasten, nuorten ja aikuistenkin uskallukseen liikkua pimeän tultua. Mikä ihme tätä maailmaa vaivaa, kun täytyy toisia pelotella ja vieläpä pelleksi pukeutuneena. Voin vain kuvitella, kun nämä pellet tuolla liikkuvat, että millaisia ajatuksia ja tunteita se herättää etenkin  lapsissa. Tämä pelleongelma ei ole vain Keski-Uudenmaan ongelma vaan näitä pellejä on tavattu myös muualla Suomessa. Mikä hitto ihmisiä vaivaa, kun tälläiseen pitää ryhtyä? siis oikeasti? Tämä pelleilykö on se, jonka saa ihmisille hyvän mielen ja riittävän adrenaliiniannoksen? Siis oikeasti? Ja sit...

Kiera Cassin Valinta-sarjan toinen kirja, Eliitti, pamahti kirjakauppoihin 19.9. Pakkohan se oli heti mahdollisuuksien tullen käydä ostamassa omaan kirjahyllyn jatkeeksi, sillä tiedän sarjan olevan sellainen, jonka voisin lukea uudestaan ja uudestaan. Sarjan ensimmäisessä kirjassa, Valinnassa , Illéan prinssi Maxonin täytyy 35 valitun joukosta löytää itselleen puoliso. Eliitti puolestaan jatkaa siitä mihin Valinta jäi. Valinnan 35:stä nuoresta naisesta on valikoitunut kuuden nuoren naisen Eliitti ja tyttöjen välinen kilpailu Prinssi Maxonin sydämestä muuttuu voimaakkaammaksi, lähes tulkoon raivokkaaksi. America ei ole varma omista tunteistaan ha käy kamppailua kahden miehen välillä: kuuluuko hänen sydämensä ensirakkaudelle Aspenille vai rakastaako hän Prinssi Maxonia, jonka kanssa hänen elämänsä muuttuisi täysin. America kaipaa lisää aikaa päätökseensä ja samaan aikaan muut Eliitin tytöt kiristävät verkkojaan Prinssi Maxonin ympärillä tietäen tarkalleen mitä he haluavat. America m...

Viime keväänä eräästä ryhmästä bongasin vauvalahjojen ketjun. Vaikka itsellä ei lapsia olekaan ja en tiedö tulenko niitä koskaan saamaan, halusin ilahduttaa muita ja samalla laittaa itseni haasteiden eteen. Samaan saumaan osui myös työkaverini esikoisen odotus, joten tuntui mielekkäälle tehdä useammalle lahja. Ryhmän kautta valitsin itselleni kaksi täysin tuiki tuntematonta ihmistä. Toisen näistä tapasin livenä toimitettua hänelle suoraan kotiin vauvalahjan ja toiselle puolestaan laitoin äskettäin postissa menemään pienen paketin. Jälkimmäisen lahjan teko oli itsessään varsinainen haaste. Sain pienet vaatteet ommeltua ja unohdin kiireessä ja tohinassa ennen roihua laittaa ne postiin. Roihulta kotiuduttua oli koit ehtineen vaatteisiin käsiksi ja uusiksi meni koko homma. Ehdin hankkimaan uudet kankaat ja käymään vanhat läpi sekä pesemään valitut kankaat, sain vielä ompelemisen aloitettua, kunnes ranne sanoi vaihteeksi yhteistyösopimuksen irti. Viestittelin tuoreen äidin kanssa, anno...

Aah, niin ihana syksy! Kylmä kuin mikäkin, siis se viima. Kylmän kostea ilma pureutuu luihin ja ytimiin, on päällä sitten millaiset vermeet päällä tahansa. Olisi edes rehellisesti pakkasta tai sitten kuivaa. Syksy on vaan jotenkin ristiriitaisuuksien aikaa. Kiroan aamuisin, kun pitää kiskoa paljon vaatetta päälle ja kiroan päivällä, kun on pakko vähäntää vaatetta, jotta tarkenee. Ja ilmakaan on harvoin sopiva. Aamulla täytyy raaputtaa auton ikkunat, jottei tarvitse leikkiä olevansa iglussa. Päivällä puolestaan on pakko säätää ilmastointia viileämmälle, kun aurinko lämmittää autosta saunaa. Kaiken huipuksi, jos auton unohtaa laittaa yöksi piuhan päähän kiinni, juo se aamulla samantien sitä käynnistäessä mellkein puolitankkia. Kuullostaako tutulta? Syksy on oikesti ihan mukavaa aikaa. Nautin aurinkoisesta syyspäivästä, jolloin saan kaikessa rauhassa ihastella luonnon väriloistoa ja nauttia auringon viimeisistä lämmöistä. Kohta sekin on vain muisto kesästä ja lämpimästä alkusyksyst...