Rapatessa Roiskuu

Taas saan istahtaa kirjojen ääreen ja nauttia rauhallisesta sunnuntaista ilman ylimääräistä hälyä. Luvassa on vuorokausi, jonka aikana kirjat tuovat elämään jännitystä ja iloa.  Kohdallani maratoni starttaa klo 13 ja siihen varustaudun laittamalla glögiä ja joulutorttuja. Maratonille olen varannut kaksi kirjaa, jotka ovat omaa lukuvuoroaan odottaneet jo pitkään. Yleensä olen asettanut epämääräisen tavoitteen maratonille, mutta tällä kertaa ajattelin vain uppouua kirjojen maailmaan stressaamatta luettujen sivujen määrästä. Jos nyt toisen kirjan saisin luettua loppuun niin olisi ihan kiva. Sunnuntai 26.11. Klo 13.35 Maratonin startti. Ensimmäiseksi kirjaksi valikoitui Conn Igguldenin Ruusujen sota sarjan neljäs osa Korpin Kannus. Aikaisemmat osat ovat olleet hyviä, joten tähän kirjaan on hyvä luotto, että tarina vie mennessään rytinällä. Klo 15.20 Luettuna 101 sivua. Kirja tempaisi mukaansa alun nihkeyden jälkeen. Sain kiinni samasta lukukokemuksesta kuin sarjan aikaisem...

Viime syksynä olin aivan rikki. Olin kesällä 2016 mukana kriisityössä ja omat oireillut alkoivat vasta syksyllä kun kaikki muut asiaan liittyvät oltiin saatu pakettiin. En saanut nukuttua tai jos nukuin, nukuin pätkissä. Ahdistus kasvoin ja sain paniikkikohtauksia. Lopulta jäin sairaslomalle esimiehen kehoituksesta. Periaatteessa Saikku oli ihan liian lyhyt, mutta kotona alkoi seinät kaatumaan niskaan kun ajatukset ja tapahtumat pyöri päässä. Loppu vuoden töiden repaleisuus kuitenkin takasi sen, että pystyin olemaan  loppu vuoden töissä ja tuki jaksamista. Viime syksystä ei kuitenkaan ole oikeastaan mitään mielikuvia. Edelleen kriisityön jättämät jäljet näkyvät. Ne ei koskaan katoa. Muistan varmasti aina ne ambulanssien pillien äänet ja medihelin robellien säksytyksen, unohtamatta omaa avuttomuutta ja kielimuurin tuomaa ymmärtämättömyyttä. Katson nykyään monia asioita toisenlaisilla silmillä. Ymmärrän sen, että vahvallakin on lupa murtua ja myöntää ettei pysty tai selviä. Enn...

Taas on se aika kuukaudesta, kun on aika aloittaa lukulistan miettiminen. Viikonloppuna on jälleen lukumaraton ja siihen on ilmoittautuminen jälleen käynnissä. Tällä kertaa Superlulumaratonia luotsaa eteenpäin Jatka lukemista -blogin Henna. Hennan blogista löytyy maratoniin ilmoittautuminen. Joku taannoin kysyi multa, että miksi ihmeessä haluan viettää kirjojen kanssa 24h, kun sen ajan voisi käyttää johonkin hyödylliseen. Muistan silloisen fiiliksen, kun en osannut vastata siihen mitään. Nyt varmaan vastaisin: siksi, että voin ja haluan.  Lukumaraton on mulle pakokeino arjesta. Se on, joka kerta seikkailu huoneiden tyyppien kanssa. Olen yrittänyt joka kerta lukea jonkin tietyn määrän. Viime kerralla sivumäärä oli 622 ja vähän ehkä houkuttaisi laittaa paremmaksi. Tällä kertaa, jos siihen 650 sivuun pääsisi niin olisi kiva. Päätavoite ei ole kuitenkaan sivumäärä, vaan laatuaika itseni kanssa. Maratonia pääsee jälleen seuraamaan täällä blogissa. Teen taas Superlukumarat...