Rapatessa Roiskuu

Meidäthän tunnetaan parhaiten siitä, että saatamme suunnitella reissujamme pitkään ja hartaasti. Menimme sitten minne tahansa, pitää tarkistaa alueen kätkötilanne ja ratkaista ratkaistavissa olevat mysteerit, niiin ja tietenkin miettiä kaikki ajoreitit ja se, että mitkä kätköt jäävät minkäkin reitin varteen. Tämä on meille tyypillistä, mutta kuitenkin luotevaa. Nyt on varmaa. Meillä on todella mahdollisuus lähteä ensi kuussa häämatkalle. Mutta minne sitä lähtisi? Äkkilähdöllä hinta tulee onneksi halvemmaksi. Vaihtoehtojakin on pilvin pimein. Yksi asia on kuitenkin varma. Lämpimään. Sinne haluamme molemmat. Toki kaupunkinlomakin viehättäisi juuri kätköjen vuoksi, mutta mutta.. Nyt haluan karkuun Suomen pakkasia. Canarian saaret houkkuttaisi. Miten näenkään mielikuvissa sen, kuinka vuokraamme kaksi pyöräisen ja huristelemma menemään pitkin katuja. Jostain syystä avasin ensimmäisenä geokätköily sivustot,, jotta näkisin missä olisi eniten kätköjä. Ja jotta vielä ehtisi ratkoa mysteeri...

Meillä arki alkoi eilen miehen rientäessä töihin. Minullakin on vapaita vielä tämä ja huominen ja sitten työt kutsuisivat muutamaksi päiväksi ennen lomaa. Meidän piti päästä vuoden alusta lähtemään ulkomaille, sille ensimmäiselle yhteiselle reissulle, mutta näyttääpi pahasti siltä, että koko homma taitaa mennä reisille. Tosin sekään ei ole meille mitään uutta. Matkoja kyllä saisi vielä, mutta koiran hoito on se suurempi ongelma... En yhtään muista kuinka paljon olenkaan kertonut meidän koiraneidistä, joten kerron uudestaan. Sofi on melkein 5-vuotias saksanpaimenkoira, joka on allerginen vähän sille sun tälle. Ehkä sen vuoksi emme haluaisi laittaa neitiä reissun ajaksi koirahoitolaan vaan haluaisimme tutun koiran hoitajan, jolle ei tarvitsisi selittää ruoka-aineita tai määriä. Kuitenkin nyt näyttää siltä, että jos reissuun mielii, pitäisi hoitolaan koira laittaa. Ja rentoudu siinä sitten kun koira olisi täysin vieraassa paikassa ja sitä rataa. Taitaa tosin vaihtoehdot olla vähiss...

 Joulu on taas täällä! Minulle se tarkoittaa joulurauhan julistusta, jouluevankeliumia ruokapöydässä, hiljentymistä ja rauhoittumista joulun sanoman  äärelle. Joulu on minulle perhejuhla. Se on se hetki, kun tiedän, ettei minulla ole mikään kiire mihinkään. Saan olla ja nauttia lämmäisteni seurassa. Joulu on saunaa ja ruokaa. Mikään ei ole parempaa kuin nauttia saunasta ja pestä arjen pölyt pois. Laittautua hienoksi ja siirtyä juhlapöytään. Ja jouluna ei ole nälkä. Näillä ajatuksilla haluan toivottaa teille kaikille oikein mukavaa, muistorikasta ja rauhallista joulua! Hyvää ja rauhallista joulua kaikille!

Vaikka hieman vastustelenkin joulun saapumista, on oikeasti mukavaa, että joulu on kohta täällä taas. Ja mikä parasta, nyt minulla oikeasti myös aikaa laittaa kaikki joulua varten kuntoon. Enää ei nimittäin ole töitä ennen joulua.   Ehkä minä tässä kaiken touhotuksen keskellä aloitan hiljentymiseni joulun sanoman äärelle. Eilen kävin naapuriseurakunnan kauneimpien joululaulujen tilaisuudessa. Menin pikkusiskoni kanssa yhdessä. Kirkko oli ääriään myöten täynnä ja aluksi kaikki eivät edes mahtuneet istumaan. Tiivistettiin ja muutama taisi istahtaa alas lattiallekin. Kirkko raikui joululauluista ja tunnelma oli lämmin ja aito. Siskokin tykkäsi tilaisuudesta. Käytiin vielä moikkaamassa mulle tuttua työntekijää. Tilaisuudesta jäi hyvä mieli ja rauhallinen olo. Ja ennen kaikkea hinku laulaa lisää. Koti alkaa vihdoin olemaan joulukunnossa. Kuusi odottaa parvekkeella ja melkein kokonaan ollaan siivottu. Lattiat on vielä pesemättä. Mutta koristeet ovat löytäneet oman paikkansa...

Kävimme eilen työkavereiden kanssa virkistymässä ja katsomassa Talvisirkuksen Uni -esitetystä. Ja nyt on ihan pakko samantie sitä hehkuttaa, koska näytökset jatkuvat vain loppiaiseen asti, joten vielä ehtii katsomaan. Ihan ensimmäiseksi täytyy todeta, että esitys oli todella miellyttävä ja ennen kaikkea lapset oli huomioitu monessakin kohdassa. Ennen esitysen alkamista, kun ihmisiä virtasi sisään hauskuuttivat pilvi-ihmiset ja hiiret yleisöä. Ja muutenkin, esityksessä otettiin yleisö hyvin mukaan. Itse viihdyin loistavasti. Nauroin, haukoin henkeä ja ihailin taitureiden taitoa hallita oman kehon liikkeet. Koko esitys oli juonen päälle rakennettu. Niin ja koin, että se oli hyvin kerronnallinen. Juonesta ei ollut vaikea saada kiinni. Se oli toimiva kokonaisuus ja ehdottomasti haluaisin lähteä uudestaan. Ehkö ostan ensi vuodelle pukinkonttiin liput ensi vuoden näytökseen minulle ja miehelleni. Tässä muutamia kuvia Talvisirkuksen Uni -esityksestä. Suuret pahoittelut kuvan laadust...

Meitä on kolme likkaa. Minä ja kaksi kaasoani. Ja voin kertoa, että he ovat paljon paljon enemmän kuin vain kaasoja. Molemmat ovat niitä kenelle voisin soittaa oikeastaan milloin vain ja toisaalta yhdessä me emme tarvitse välttämättä edes sanoja. 5. joulukuuta oli aika suunnata katseet kohti Areenaa ja Kaija Koon keikkaa. Tuota keikkaa oltiin ootettu kissojen ja koirien kanssa koko syksy. Oli fiilistelty ja muuta. Ja ihan viime hetkellä yksi tippui pois pelistä. Ei päässytkään paikalle. Kyllä meitä kahta muuta harmitti. No onneksi keikka on samaan aikaan ja samassa paikassa myös ensi vuonna. Joten uusinta yritys silloin. Tässä kuitenkin illan fiiliksiä...   Kaiken kaikkiaan keikka oli aivan mahtava. Ääni oli käheänä lauluamisesta ja flunsasta, mutta en sentään kadottanut sitä. Seura oli hyvää. Keikalta olikin sitten hyvä suunnata kotia kohti, kun puheliin hyytyi totaalisesti keikan aikana. Eipä tähän voi juurikaan muuta todeta kuin, että Kiitos Kaija, Kiit...

"Rikoskomisariomme tarina on pitkä, mutta ehdottomasti lukemisen arvoinen - ja tästä se lähtee: Kertomus rikoksesta ja uhrin auttajasta Hämeen poliisiin Lahteen ilmoitettiin maanantaina 15.12.2014 valitettavan tavanomaisesta rikoksesta, jonka ilmitulon taustalta saatiin poliisissa kuulla tunteikas tapahtumasarja erään seniorikansalaisen ja hänelle entuudestaan tuntemattoman auttajan kohtaamisesta. Näin Joulun lähestyessä ajattelin saattaa tämän tapauksen yleiseen tietoisuuteen esimerkkinä todellisesta toisen ihmisen välittämisestä ja auttajan pyyteettömästä hyväntahtoisuudesta. Poliisin päivystykseen saapui eilen maanantaina kaksi miestä, toinen yli 80-vuotias ja hänen seuranaan oli nuorempi, alta 60 -vuotias mies. Tämä nuorempi mies oli tapahtuneen hyväntekijä ja auttaja, hänen seuranaan ollut vanhempi herra oli autettava ja rikoksen uhri. Nuorempi mies kertoi poliisille tutustuneensa vanhempaan mieheen edellisenä päivänä eräässä Lahdessa sijaitsevass...

Ei saa!! En todellakaan ole valmis! Lahjat eivät ole paketeissa, kuusi on hankkimatta ja ruokakauppaa ei ole ehtinyt ajattelemaankaan. Niin ja joulusiivouskin on kesken ja pahasti. Ja yhtään ei helpota se, että tietää tämän viikon olevan töissä vuoden toiseksi ruuhkaisinta aikaa. Niin ja kaiken kukkuraksi joku on räjäyttänyt pommin olohuoneessa ja koira oli aamulla päättänyt tuhota toisen koristeporon. Nyt käyn kyllä niin hitaalla taas. En vaan saa itseä niskasta kiinni, että saisin tehtyä jotain. Joten siis... Enköhän minäkin ole tuon näköinen aaton aattona. Aatonaaton olotila varmaan on lähes tämän kaltainen. (c) Hymyhuulet Kuusi sentään saatiin haettu tänään kotiin asti. Joulukirkkojen puheet ei sitten taas millään. *huoh* Viikko olisi aikaa. Ehkä se sanonta, että hiljaa hyvä tulee pätee myös tähän..

Olisin halunnut ottaa uudestaan tuon rullaluistelun puolikkaan maratonin. Olin jo miettinyt, miten harjoittelen, jotta voisin parantaa omaa aikaani ja ehkä sijoitusta. Olin jo ajatellut, että tavoitteena olisi hyvä, jos puolikkaan tuntiin pääsisin. Mutta mutta.. Eipä tästä ole kovinkaan kauaa kun Kuopio Maraton ilmoitti, ettei heille tällä hetkellä tule rullaluistelun matkaosuuksia ja ei tiedetä tuleeko enää koskaan. Onhan noita muutama paikka, jossa pääsisi maratonille rullaluistimilla lähtemään, mutta Savonlinnan tapahtuma on päällekäin yhden leirin kanssa ja muista en tiedä ovatko ne lisenssivapaat. Ensi vuodelta jää toistamiseen jo minulta väliin myös Mega event. Kolmessa olemme olleet mukana ja tänä vuonna osui päällekäin rippileirin kanssa ja ensi vuonna se menee päällekäin telttaleirin kanssa. Kesän kohokohta jää siis väliin tänäkin vuonna ellemme päätä suunnata ulkomaille megaa varten. Megoista voi käydä lukemassa vanhan blogin puolelta tunnisteilla mega ja mega finland . ...

MmKoska meidän talouden ruoka-ajat ovat mitä ovat, tarvitaan aika usein mahdollisimman nopeasti ja helposti valmistuvaa ruokaa. Harvoin kuitenkaan käytämme eineksiä ja pääsääntöisesti teemme ruskean kastikkeenkin itse. Kanarisotto on kuitenkin yksi niistä harvoista ruuista, joissa hieman oikaisen. Tässä siis helppo ja nopea kanarisotto, joka valmistuu hetkessä. Ainekset: Kanaa n. 350g yksi sipuli Vihannes-riisisekoitus n. 300g Ohje: Pilko sipuli ja laita pannulle. Lisää kana ja sekoita.   Kun kana on kypsä, lisää joukkoon jäinen vihannes-riisisekoitus. Tai vaihtoehtoisesti vihannekset ja keitetyt riisit. Sekoita huolellisesti ja tasaisin väliajoin.  Kun vihannekset ja riisit ovat lämmenneet, ota risotto pois levyltä ja anna hetki vetäytyä. Tarjoile vaikka patongin kera.  Niin ja kanan kansssa sopii suhteellisen moni valkoviini, jos haluaa vielä hieman herkutella päälle. Näin meillä siis syötiin eilen. Ja mikä parasta noin 5 minuuttia me...

Kohta on kuusi vuotta täynnä tässä kodissa. Ja ainakin kaksi vielä edessä, ennen kuin omaa kotia voi edes harkita. Asuntolainan saaminen kun on tänä päivänä niin tajuttoman vaikeaa. Ja toisaalta myös asuntojen hinnat ovat ihan pilvissä. Haluaisin muuttaa. Kuusi vuotta saman katon alla on pitkä aika. Ensimmäinen kerta pitkään aikaan, kun haluaisin muuttaa. Toki sitten kun saisi sen asuntolainan, niin pääsisi ihan omaan kotiin, mutta kun siihen on niin pitkä aika. Mietimme siis vaihtoehtona hieman pienempää vuokra-asuntoa, mutta mutta.. On se vaan jännä, että pienemmissä asunnoissa vuokrat ovat lähes yhtä suuria kuin meillä on tällä hetkellä. Ihan hirveästi ei houkuta maksaa pienemmästä enempää. Toki saunasta tulisi lisäkustannuksia. Niin ja vaikka meillä ei tällä hetkellä ole omaa saunaa eikä työaikojen vuoksi ole otettu myöskään saunavuoroa, on meillä tällä hetkellä lähellä kaksi saunaa, johon pääsee yleensä silloin kun haluaa. Ja kun omaan asuntoon haluaisi säästää, mutta ...

Tänä vuonna olenkin normaalia enemmän miettinyt pukin konttiin päätyvien lahjojen määrää ja ennen kaikkea sisältöä. Niin ja ennen kaikkea lahjoissa näkyy suomalaisuus. Ja koska tiedän ystävien ja perheen jäsenten myöskin lukevan tätä blogia, en siksi kerrokaan kovin paljoa lahjoista vielä tässä vaiheessa. Mutta sen verran voin paljastaa, että pinkkiin voi aina luottaa. Toimitus luotettava ja nopea.   Suurin ongelma on jälleen kerran rakas aviomieheni.. Pää lyö tyhjää ja joulukalenteri, jonka hälle rakensin tänä vuonna, vei ne perinteisemmät aaton pehmeät paketit. Voinko siis antaa aattona kasan sukkia ja kalsareita niin kuin olen tehnyt joka joulu vai pitäisikö olla jotain ihan muuta. Vuorisen uusin teoskaan ei ihan taida ehtiä kappoihin asti sitten kuitenkaan aatoksi. Sisarusteni kanssa löimme viisaat päämme yhteen näin joulun alla. Ongelma oli jälleen kerran mies eli isämme. Mieheni kekssi hyvän lahjaidean ja sitten vain piti ottaa puhelin kauniiseen käteen ja aloittaa pu...

Tänään pääsin työkavereiden kanssa ottamaan varaslähdön joulurauhaan eräässä tapahtumassa. Perinteisesti tapahtumassa oli monenlaista puuhaa ja esitystä. Meidän pisteenä oli jouluaskartelua sekä tietysti se perinteinen joulukuvaelma ja eläinten joulurauhan julistus. Askartelusta kerronkin myöhemmin enemmän, kunhan saan mallikuvat otettua. Tällä tapahtumalla on Helsingin alueella pitkät perinteet ja meidän seurakunta on ollut mukana 24 vuotta. Huima aika. Tämä tapahtuma oli minulle kolmas, niin ja toinen vuosi peräkkäin kun esitän Mariaa joulukuvaelmassa. Niin ja kuten kuvakin kertoo, olen siis huippulahjakas näytteliä, joka eläytyy rooliinsa... Ja näin meidän kesken voin paljastaa, että vihaan näyttelimistä ihan yli kaiken. Siis oikeasti... Mutta mitäpä työn takia ei tekisi. Niin, toisaalta tämähän on helppo rooli, kun puheenvuoroja ei ole.

Nyt sen huomaa, että kahden viikon sairastelu tai lähinnä se yskä on oikeasti vienyt voimat. Kahtena iltana peräkkäin oon nukahtanut kaupasta kotiin tullessa autoon ja eilen otin vielä sellaiset neljän tunnin päikkärit ja illalla ei ollut mikään ongelma edes saada unen päästä kiinni. Jokohan tämä tauti olisi kohta selätetty? En tosiaan halua viettää joulua seuranani sitkeä yskä. Joulun valmistelut junnaa paikallaan. Yskä kun vetää sitkeästi kaksin kerroin aina säännöllisen väliajoin. Noh onneksi kaaos on enää keittiön pöydällä ja lattioilla. Nuo muutamat kaapin päälliset saavat varmaan olla siinä kunnossa missä on. En ajatellut viettää joulua kaapin päällä tai kaapissa. Nyt voisin yrittää torjua aamukoomaa ja keittää kahvit. Meitä kun Hesaan päin suuntaan aamusta töihin, tarvitsee pitkää pinnaa. Voi sitä ruuhkan määrää. Jos kahvin voimalla heräisi niin paljon, että jaksaa töihin asti, missä voi juoda lisää kahvia. Niin ja tänään on toimistopäivä. Pitää siis yrittää olla vielä ...

Seppo-merkki partiopaitaan Teen sellaista työtä, johon partio kuuluu vahvana osana. Voisin sanoa olevani onnekas tämän suhteen. Onhan tuo omalla tavallaan ihan kiva yhdistää työ ja harrastus ja mikä parasta tällä hetkellä se toimiikin oikein hyvin. Huomattavasti helpotti kun vaihdoin syksyllä sekä lippukkuntaa että partiopiiriä. En enää harrasta samalla alueella kuin missä teen töitä. Työn puolesta sain koulutusta siihen, kuinka kohtaan partiolaisia ja hoidan heidän asioitaan. Tuo koulutus oli tänä vuonna ja nyt kun olen vihdoin ja viimein saanut kaikki tuon seppo-kurssin tehtävät palautettua, voin täälläkin sitä hehkuttaa. Aloittaessani työt tässä paikassa, jossa nyt olen, sain partiotyön toiseksi työmuodokseni. No sehän vei oikein urakalla mukanaan ja vuoden päästä, siitä kun olin aloittanut työt, liityin mukaan partioon uudestaan. Niin siis olin joskus kolmannella luokalla partiossa sen yhden vuoden. Partiossahan on hyvää se, että se oikeasti imaisee helposti mukaan ja sitä v...

Toinen adventti tuli ja meni. Kolmaskin lähestyy tuota pikaa ja ihan kohta onkin jo joulu. Lahjat on hoidettu lähestulkoon kokonaan ja muutama yksittäinen puuttuu vielä joukosta. Viime jouluna tein appivanhemmille sytykeruusuja joululahjaksi. Löysin kivan peltirasian ja liimasin sen kanteen tukevan paperin, josta käy ilmi, että laatikossa on juuri sytykkeitä. Tänä vuonna rasia tuli takaisin vienolla pyynnöllä, että jos lahjaksi saisi näitä lisää. No tietenkin. Mökillä kun nuo ovat niin oiva apu. Sytykeruusujen teko on oikeasti todella helppoa. Kananmunakennosta irrotetaan kuppiosat, jotka täytetään lennosta revityillä suikaleilla. Näitä suikaleita voi pyörittää rullaksi ja sitten pienempiä yksittäisiä paloja voi lisäillä tukemaan rullaa. Sen jälkeen kun on valmiina sytykeruusuja, voi aloittaa steariinin sulattamisen. Itse olen laittanut kattilan pohjalle tilkan vettä ja sitten laittanut steariinin kattilaan. Joka sanoi, että vesihauteessa sulatettu steariini ei pääsisi sam...

Kuvaprotesti. Ja suuri sellainen. Siis oikeasti. Jos blogissa ei ole kuvia, ei blogisi ole mitään tai jos blogissasi on värillinen tausta niin blogisi on huono. Niin. Kaikkiahan ei voi miellyttää mitenkään. Blogistani löytyy hyvin vähän kuvia. Tähän on oikeastaan kolmekin syytä. Olen julkisessa virassa ja kirjoitan blogia nimimerkin takaa. Jouduin tekstienkin kanssa olemaan tosi tarkka mut kirjoitan. Toisena syynä on se, niin kuin tälläkin kertaa, bloggaan puhelimella. (En juuri nyt pääse koneelle, mutta jos en kirjoittaisi nyt tätä asiaa en muistaisi sitä kohta ollenkaan.) Puhelimella blogatessa ei ole mahdollista istuttaa kuvia tekstiin. Niin ja toisaalta tekstiin pitää saada sellaiset kuvat, jotka siihen sopii. Kolmas syykin oli, mutta kövinpä välissä keittämässä kahvit ja unohdin koko homman. Joten se siitä. Tällä kertaa ihan omalla pärställä Tiedän, kuban laatu on huono ja siinä ei ole valotus kunnossa. Kameranani siis tosiaan toimii Lumian 1020. 41 megapikseliä ja valot...

Vaikka kuinka paljon varaisin aamulle aikaa, tulee silti joka ikinen kerta ihan älytön kiire. Niin myös tänään.. Nousin kyllä ylös juuri silloin kun kello ensimmäisen kerran soi. Ehdin juoda aamukahvinkin ihan kaikessa rauhassa samoin kuin tapella koiran kanssa. Siinä vaiheessa kun hyppäsin auton rattiin, tiesin jo myöhästyväni. Ilmoille sateli taas vaihteeksi koko arsenaali kirosanoja. Reilu 50 kilometriä matkaa ja hieman reilu puolituntia aikaa. Niin ja kasa pikkuteitä nopeusvalvontakameroineen ennen kuin oli edes mahdollista päästä isolle tielle. Että jippii. Niin mistäpä siis olikaan kyse... Jostain syystä piti käydä uusimassa passi. Niin nimenmuutoksen jälkeen asiakirjathan ovat voimassa vain kolme kuukautta. Ja tätäkin olen pitkittänyt ja pitkittänyt.. Joo oma vika, mutta miksi ihmeessä tulee tarve uusia passi juuri silloin kun monella muullakin on sama tarve. Päätin tälläkin kertaa olla ennalta viisas ja varata ajan passin uusimisille. No eihän tässä lähialueella ollut yh...

Viime vuonna päivitin Poikaystävä 5.0:n Aviomies 1.0:aan ja huomasin ohjelmiston tekevän odottamattomia muutoksia kirjanpito-ohjelmistoon; ankara esto vaatekauppoihin pääsyyn. Kukkakauppa- ja jalokiviliike- toiminnot, jotka toimivat Poikaystävässä hyvin, eivät toimi enää. Näistä ei ollut mainintaa esitteessä. Lisäksi Aviomies 1.0 poisti asennuksen seuraavilta ohjelmilta: Illallistanssiaiset 7.5, Risteily 2.3 ja Oopperailta 6.1. Tilalle asennettiin pyytämättä ei-toivotut Pokeri-ilta 1.3, Lauantain jalkapallo 2.0 ja Golf 5.2. Keskustelu 8.0 ei enää toimi, vaan satunnaisesti jumiuttaa järjestelmän. Vaipanvaihto 14.1 ja Siivous 8.1 eivät käynnisty ollenkaan. Olen yrittänyt korjata Aviomies 1.0 ajamalla Nalkutus 5.3, mutta vailla vaikutusta. Voitteko auttaa minua? Terveisin Sara ********************* Hyvä Sara: valituksen aiheet ovat tuttuja meille monista yhteydenotoista. Suurimmaksi osaksi ne johtuvat siitä, että Aviomies 1.0 asennetaan Poikaystävä 5.0 tilalle vailla tietoa si...

Joskus on hyvä laittaa raamit kokonaan uusiksi. Ravistella kunnolla ja aloittaa puhtaalta pöydältä. Näin pääsi käymään täällä blogin puolellakin. Tuli ensin nollattua kaikki asetukset. Hahmottelin taustan uussiksi, koska oman lukihäiriön vuoksi on huomattu, että värilliseltä pohjalta on helpompi lukea. Niin. Ehkä tausta on hieman levoton, mutta toisaalta tekstin alunen on nyt hyvä, yksi värinen ja kuitenkin riittävän vaalea, jottei teksti huku siihen. Siis minun mielestäni. Ja jotta sain tehtyä kuvista isompia, täyty venyttää tekstikehyksen raameja. Ei paljoa, mutta kuitenkin. Ja koska kuvista tuli enstistäkin isompi, oli pakko kasvattaa tekstin kokoa. Mutta edelleen tuntuu, ettei kaikki täsmää.. Jokin ei ole tasapainossa, mutta en keksi sitä. Minun silmää ehkä kuitenkin häiritsee noin isot kuvat ja noin iso teksti. Onhan se varmasti helppolukuisempaa, mutta mutta.. Ehkä toteuttelu vie vaan aikaa.. Niin ja muutosten takana on se, että asetin blogini täysin arvostelun kohteeksi. En...

Eilen oli ensimmäinen adventti. Yleensä olen heti puolen yön tienoilla virittänyt Jouluradion ja valmistautunut joulun tuloon kuuntelemalla Hoosiannan. Sen Jouluradio kajauttaa ilmoille heti vuorokauden vaihduttua ensimmäisen adventin puolelle. Mutta tänä vuonna oli asiat hieman tosin. Olin sen verran kuumetokkurassa etten vain kyennyt. Jouluun valmistautuminen on minulle tärkeää. Ei pelkästään siviilissä ollessa vaan töissä joulu on varsinaista ruuhka-aikaa. Samalla tavalla kuin pääsiäinenkin. Joulussa on minulle henkilökohtaisesti vaan jotain niin tärkeää. Se ei ole minulle vain perhejuhla vaan paljon, paljon enemmän. Se on se hetki vuodesta kun saan oikeasti hiljentyä ja rauhoittua sen perussanoman äärelle, joka jouluun on kätketty. Ja siksi joka vuosi ensimmäisen adventin koittaessa viritän adventtikynttilät ja töissä tulee kaivettua esiin ne asiat, jotka adventtiin liittyy.   Valmistaudun jouluun aloittamalla joulusiivouksen. Vaikka neliöitä ei meidän huushollissa...