Adventtikalenteri - Valmistaudumme jouluun

Eilen oli ensimmäinen adventti. Yleensä olen heti puolen yön tienoilla virittänyt Jouluradion ja valmistautunut joulun tuloon kuuntelemalla Hoosiannan. Sen Jouluradio kajauttaa ilmoille heti vuorokauden vaihduttua ensimmäisen adventin puolelle. Mutta tänä vuonna oli asiat hieman tosin. Olin sen verran kuumetokkurassa etten vain kyennyt.

Jouluun valmistautuminen on minulle tärkeää. Ei pelkästään siviilissä ollessa vaan töissä joulu on varsinaista ruuhka-aikaa. Samalla tavalla kuin pääsiäinenkin. Joulussa on minulle henkilökohtaisesti vaan jotain niin tärkeää. Se ei ole minulle vain perhejuhla vaan paljon, paljon enemmän. Se on se hetki vuodesta kun saan oikeasti hiljentyä ja rauhoittua sen perussanoman äärelle, joka jouluun on kätketty.

Ja siksi joka vuosi ensimmäisen adventin koittaessa viritän adventtikynttilät ja töissä tulee kaivettua esiin ne asiat, jotka adventtiin liittyy.

 

Valmistaudun jouluun aloittamalla joulusiivouksen. Vaikka neliöitä ei meidän huushollissa olekaan kuin vain 60. Riittää siivottavaa. Yleensä en ole välittänyt kaapin päälisistä tai kaapin siisteydestä ja Marttojen vinkin mukaan, jos ei meinaa joulua viettää kaapissa tai sen päällä, ei niiden siisteydestä tulisi stressiä myöskään nostattaa. Tänä vuonna kuitenkin kiinnitin huomiota juuri näihin asioihin. Kuinka sotkuiselta asunto näyttääkään kun kaapin pääliset ovat täynnä tavaraa ja kaikki on ihan sikinsokin. Siksi päätinkin ryhtyä toimeen ja ottaa juuri nämä asiat tämän vuoden projektiksi.

Aloitin siis joulusiivouksen olohuoneesta ja tietenkin tasoista. Halusin saada joulukoristeet esille. Tai ainakin osan niistä. Tänä vuonna jää tosin monta sellaista koristetta kätköihin piiloon, joita on vuodesta toiseen viritetty esille. Niin ja sain jopa verhot laitettua takaisin ikkunoihin ja koska ne on punasävyiset, tulee meidän joulu olemaan punainen tänä vuonna.

Oikeastaan minun jouluun valmistautuminen alkaa jo hyvissä ajoin syksyllä. Tänäkin vuonna osallistuin Tilda joulukalenterivaihtoon. Tämä oli vasta toinen vuosi, mutta en olisi voinut ajatellakaan jättäväni vaihtoa väliin. Se, että saan ilahduttaa jotain toista, tuntuu hyvältä ja siksi halusin osallistua myös tänä vuonna. Pidän kädet ristissä, että hän, kenelle kalenterin lähetin, pitäisi kalenterista paljon.

Minä sain kalenterini. Ja innolla odotan, että kalenterin pohjana toimivan kasssin saisin jo käyttöön. Sofi tosin otti kalenterini avaamisen kanssa pienen varaslähdön ja oli kaksi luukkua avannut puolestani. Kaikesta päätellen noissa luukuissa oli jotain koiralle mieluista. Noh, mies oli yrittänyt hieman paikata koiruuden tuhoja ennen kuin ehdin heräämään. Sen siitä siis saa, kun kuumehouruissa unohtaa nostaa kalenterin riittävän korkealle.  Tänään sain kuitenkin itse avata ensimmäisen luukun. Siihen ei ollut Sofi onneksi koskenut, sillä luukusta paljastui joulukalenterikynttilä. Yhden kalenterin sijaan sainkin siis kaksi. Ihan mahtavaa!

Perinteisesti olen joka vuosi miehelleni rakentanut myös oman joulukalenterin. Yleensä hänen kalenterinsa on lähinnä muodostunut kaikenlaisesta makeasta ja yhdessä olemme sitten välipäivinä tuhonneet kalenterin sisällön, kun ei hän ole sitä muistanut avata. Tänä vuonna ajattelin hieman muuttaa käytäntöä. Ja koska vasta tänään oli palkkapäivä, en saanut kalenteria hankittua aikaisemmin. Tietenkin heti aamulla kuuluikin kysymys, että missä on kalenteri. On vissiin jo niin tottunut tuohon käytäntöön.

Ei, en minä ollut unohtanut, mutta kun se, ei ollut vielä valmis. Eikä ole vieläkään, mutta availkoot nyt luukkuja, joita on kuitenkin 22 kappaletta valmiina. Ja mikä parasta. Kalenteri sisältää myös oikeasti tarpeellisia juttuja, kuten esimerkiksi tämän päivän luukun takaa löytyneet nahkahanskat, joiden hankkimisesta mies on ehtinyt puhumaan koko syksyn.

Joulu tulee pikku hiljaa. Sitä ennen saan kuitenkin nauttia monen monta glögimukillista ja kuunnella jouluradiota. Niin rauhoittua kaikessa rauhassa, vaikka töissä tuleekin olemaan kiire. Joulukuu olikin siis hyvä aloittaa sairaslomalla, jotta saisin tämän flussan selätettyä ja saisin itseni kuntoon.

Perjantaina olisi meidän tyttöporukan pikkujoulut. Ne ovat toiset pikkujoulut tälle vuodelle ja yhdessä lähdemme kuuntelemaan Kaijaa. Toivon vain, että olisin siinä kunnossa, että voisin nauttia tuosta illasta, sillä sitä on koko syksy odotettu kuin kuuta nousevaa.

Miten sinä valmistaudut jouluun?