Sielun siskot

Meitä on kolme likkaa. Minä ja kaksi kaasoani. Ja voin kertoa, että he ovat paljon paljon enemmän kuin vain kaasoja. Molemmat ovat niitä kenelle voisin soittaa oikeastaan milloin vain ja toisaalta yhdessä me emme tarvitse välttämättä edes sanoja.

5. joulukuuta oli aika suunnata katseet kohti Areenaa ja Kaija Koon keikkaa. Tuota keikkaa oltiin ootettu kissojen ja koirien kanssa koko syksy. Oli fiilistelty ja muuta. Ja ihan viime hetkellä yksi tippui pois pelistä. Ei päässytkään paikalle. Kyllä meitä kahta muuta harmitti. No onneksi keikka on samaan aikaan ja samassa paikassa myös ensi vuonna. Joten uusinta yritys silloin.

Tässä kuitenkin illan fiiliksiä...

 

Kaiken kaikkiaan keikka oli aivan mahtava. Ääni oli käheänä lauluamisesta ja flunsasta, mutta en sentään kadottanut sitä. Seura oli hyvää. Keikalta olikin sitten hyvä suunnata kotia kohti, kun puheliin hyytyi totaalisesti keikan aikana.

Eipä tähän voi juurikaan muuta todeta kuin, että Kiitos Kaija, Kiitos Sielun Siskot. Ensi vuonna otetaan uudestaan.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Joulukalenteri: 11. Luukku

Joulukalenteri: 13. Luukku

Syyskuun superlukumaraton