Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on lokakuu, 2017.

Helsingin kirjamessut 2017

Kuva
Vaihtelu virkistää ja kiva oli päästä piipahtamaan Kirjamessuille. Samalla tuli kyllä jälleen katsottua myös ruoka- ja viinimessujen tarjonta pinta puolisesti. Tällä kertaa puoleeni veti Ajaston messupiste ja lastenosasto. Tänä vuonna tuntuikin, että lasten osastolle oli panostettu ihan hurjasti, mikä oli tietysti ilo.  Itselleni en tällä kertaa tehnyt kirja löytöjä. Tosin messubudjetti oli suhteellisen tiukka, joten se varmaan myös vaikutti asiaan. Tulihan sitä kierreltyä useampi tunti ja kirjoja katsottua ihan huolella. Ehkä tällä hetkellä nuo historialliset kirjaan vaan vetää niin paljon puoleensa, että oli vaikea katsoa mitään muuta luettavaa. Näistä 2 euron kirjapisteistä ei tänä vuonna löytynyt itselle mitään mielenkiintoista.  Ruoka- ja viinimessuille päädyimme tälläkin kertaa etsimään perinteeksi muodostuneita muikkuja ja makkaraperunoita. Ihanat fudget ja nugaat sai veden kielelle ja muutama suussa sulava nugaa päätyikin kotiin käsiteltäväksi. Muikut ja makkaraperunat nautit…

Lokakuun lukumaron (päivittyvä)

Kuva
Taas olisi tarkoitus viettää päivää kirjojen ihmeellisessä maailmassa. Lukumaratonin urakka on tarkoitus aloittaa kahdentoista aikoihin, kun saan miehen potkittua töihin. Tällä kertaa ajattelin mennä klassikoiden parissa ja tavoitteena on lukea se n. 600 sivua. Klo 12.09 Edelliseltä maratonilta jäi kesken Pieni Runotyttö, jolla nyt aloitan. Tarina tempaisi minut mukaansa ja runotytön matkassa onkin kiva aloittaa maraton. Luku-urakka alkaa sivulta 296. 
Klo 13.30 Pieni runotyttö luettu loppuun. Mietin vain, että jatkuiko Emilian tarina jossain? Ääh, kuinka ihana onkaan tuo Uuden Kuun Emilia. Pitääkin perehtyä tarkemmin ja käydä kirjastossa visiitillä. Jos Emilian elämästä on muita kirjoja, haluan ne kaikki omaan hyllyyn. Ihan aiheesta voidaan Pienen Runotytön kohdalla puhua klassikosta. Luettuja sivuja nyt yhteensä 96.
Klo 13.50  Maraton jatkuu Loisa Näy Alcottin Pikku Naisilla. Klassikko linjalla siis. Pikku naisien edellisestä lukukerrasta on vierähtänyt jo vuosia. Silloin podin ank…

Rämäpää vauhdissa

Siinä kun mennä liihottaa pitkin työpaikkaa, sattuu mitä kummallisimpia tilanteita, johon ei ehkä olisi voinut kuvitellakaan joutuvansa. Toisinaan sitä miettii, että pitäisi olla erilaisia suojakäsineitä ihan varmuuden vuoksi, että tällainenkin kohelo pärjäisi.

Tällä viikolla seistessäni kirkkosalissa katselin ikkunasta ulos ja olin näkeväni kummityttöni keskellä päivää liikenteessä. Ajattelinpa sitten lähteä hänen peräänsä ja kysyä jutun juonta, kun väliin tuli odellinen este. Ikkuna.

Tulin vauhdilla kulman takaa ja valmistauduin työntämään lasioven edelläni auki. Se fiilis, kun käsi osuu ikkunaan ensin ja tajuat, ettei tämä aukea, mutta et ehdi tekemään enää mitään. Käden perässä tuli luonnollisesti polvi ja sitten pää. Törmäyksen jälkeen kuului tuolien kirskunaa ja kiireisiä askelia kun työkaverit riensivät paikalle äänen säilyttäminä. Siinä sitten helpottaen selitin kävelleeni ikkunaa päin.

Niin no, koko kirkossa ei ole sitä lasiovet, joka paljastui ikkunaksi. Että näin meillä. T…