Rapatessa Roiskuu

Luin eilen iltasanomista uutisen, jossa kerrottiin saattohoidosta ja siitä, kuinka saattohoitoa tekevillä vapaaehtoisilla on lupa näyttää tunteensa. Voin vain kuvitella, kuinka raskasta on olla vapaaehtoisena saattohoitajana kuolevalle ihmiselle. Pari vuotta sitten oli kotimaan kohteena yhteisvastuukeräyksessä juurikin saattohoito. Muistan yhteisvastuukeräyksen julisteet. Muistan sen, kuinka äiti piti todella sairaannäköistä lasta sylissään. Muistan, kuinka pysähdyin sen kuvan äärelle ja katsoin sitä pitkään. Omalla karulla tavallaan kuva oli kaunis, hyvin koskettava.  Kuva on vuoden 2015 yhteisvastuun kotimaan kohteen mainoskuva. Muistan kuvaa katsoessani ajatelleeni, että entä jos tuo lapsi olisi yksin. Entä jos kukaan ei puhuisi hänelle siitä, mitä kuolema on. Jotenkin sitä ajattelee, kyllähän jokainen saa saattohoitoa, mutta yhteisvastuu avasi silmäsi oikeasti ajattelemaan asiaa. Tälläkin hetkellä joku on saattohoidossa jossain. Ilman monia vapaanehtoisia, saattohoi...

Olen viikonlopun leirin jälkeen ollut niin väsynyt ja olokin on ollut kuin junan alle jääneellä. Jokainen lihas on huutanut hoosiannaa. Onko siis mikään ihme, että rakkausviikkokin pääsi alkamaan niin, etten sitä meinannut muistaa millään. Eilen illalla juuri ennen nukkumaan menoa, kun ehdin selailemaan uutisia, silmiini osui Iltasanomien sivuita auttamisgenerattorin. Idena onkin se, että mikä on juuri minullle sopiva tapa auttaa tänään. Ajatus on hyvä. pienellä vaivallahan me voimme auttaa muita, jotta kaikilla voisi olla vähän parempi täällä. Itselleni tuo generaattori vannotti, että lupaan järjestää ideointiplaverin töissä ja kuunnella muiden ideoita. Tämän vuoden rakkausviikon teemana on "minä välitän". Puhutaan siis lähimmäisen rakkaudesta. Ihanaaa! Teema on minulle jotenkin jo valmiiksi niin tuttu, mutta kuitenkin tämän viikon aikana aion seurata rakkausviikon teeman mukaisesti omaa sydäntäni ja päätäni. Aioin välittää muista. Voisin soittaa ystävälle, jonka kansa ...

Viime viikko vierähtikin rakkausviikon merkeissä. Pitkästä aikaa tuli oikeasti paneuduttua uutisiin ihan kunnolla ja taisihan tuo olla ensimmäisiä kertoja kun tuolla tavalla kirjoitan jonkun jutun pohjalta. Viime viikko herätti paljon ajatuksia juurikin rakkauteen liittyen. Oli mukava palata muistoissa taaksepäin siihen hetkeen, kun viesti lähti väärään numeroon. Muistoja nousi paljon pintaan viikon aikana. Sellaisiakin asioita, joita en ollut muistanut ollenkaan. Vaikka sitä tulikin kirjoitettua saman aihepiirin asioista koko viikon, tuntuu silti siltä kovinkaan paljon en samasta asiasta jauhanut vaan aina löytyi jokin uusi näkökulma. Tässä vielä koontina kaikki rakkausviikon postaukset: Rakkausviikko 7.-14.2 Mitä rakkaus on? Muista kertoa, että rakastat " Mä voitan sen mennen tulle n" Millainen on hyvä ystävä?   Kirjeitä rakkaalle Parisuhdetta ja ystävyyttä ála Mikki ja Minni Kestävän parisuhteen resepti Ehkäpä tässä rohkaistun toteuttamaan muitakin t...

Rakkausviikko alkaa olemaan takana ja mikäpä olisikaan parempi lopetus mahtavalle viikolle kuin kestävän parisuhteen resepti. Taustatyötä tehdessä löytyikin päivän postaukselle sopiva artikkeli 11.2.2015  Iltalehdestä.  Parisuhteellen on tutkimusten mukaan löydetty kolme yhdistävää tekijää: suhteeseen sitoutuninen, oma tila ja hellyys. Saman tutkimuksen mukaan pelkkä rakkaus ei ole riittävä. Tosin olenkin tainnut jossain aikaisemmassa kirjoituksessani todeta, että rakkaushan on loppupelissä tahtotila. Kuitenkin kestävän parisuhteen reseptiin rakkauden lisäksi tarvittaan noita kolme ainesosaa. Tutkimuksenhan on siis julkaissut Body + Soul.   Kestävän parisuhteen resepti Reilusti rakkautta Roppakaupalla suhteeseen sitoutumista Luontevasti omaa tilaa Aimo annos hellyyttä Valmistus vaiheessa on hyvä ottaa huomioon aineksien sivuainekset ja sen mitä ne pitävät sisällä. Lisäksi on tärkeää tunnistaa niiden tarpeet itsessä sekä kumppanissa. Tässä vaiheessa ...

Minni ja Mikki ovat olleet pariskunta jo ties kuinka pitkään. Is nostikin heidän esille rakkausviikon kunniaksi. Toisaalta jos katsomme Minnin ja Mikin parisuhdetta tarkemmin, niin saamme huomata, että samat asiat pätevät myös ystävyyteen. Ehkä yksi Minnin ja Mikin onnen salaisuus on se, että he ovat aikojen saatossa oppineet hyväksymään toisensa juuri sellaisina kuin ovat. He tietävät toistensa viat ja sen missä tilanteissa toinen saattaa helposti unohtaa ihan mitä vain. Niin ja ennen kaikkea se, ettei kumpikaan heistä aristele myöntää sitä, että olisi ollut väärässä.  Mielestäni ehkä yksi tärkeimmistä ominaisuuksista niin parisuhteessa kuin ystävyydessäkin on se, että rehellisesti ja avoimesti voi myöhtää erehtyneensä. Omien virheiden myöntäminen ei koskaan saisi olla liian vaikeaa. Vain virheiden kautta voi oppia jotain uutta. Jos ei mitään muuta niin ainakin itsestään. Myös toisen hyväksyminen sellaisenaan on hyvinkin olennaista. Ei toista voi muuttaa olemaan sella...

Jokainen on varmaa elämänsä aikana jossain kohtaa kirjoittanut rakkauskirjeen . Minäkin olen. Tosin enpä muista, että olisin rakkauskirjeitä kirjoitellut ainakaan omalle miehelleni. Hänelle olen lähettänyt kortteja ja ennen häitä, oikeastaan polttarireissulta, tuli lähetettyä todellinen rakkauskirje tai no rakkauskortti tuolle miehelle. Harva ehkä osaa millään tavalla mieltään minua romantikoksi, mutta kyllä minäkin sitä olen. Harvoin tulee kirjoiteltua rakkauskirjeitä, mutta enemmän osaan arvostaa niitä arjessa tapahtuvia hellyydenosoituksia. En minä kaipaa kauniita sanoja paperilla vaan sitä, että joku pitää kiinni. Toki rakkauskirjeen saaminen varmaan ilahduttaisi mieltä, mutta en minä sitä tarvitse uskoakseni, kuinka paljon tuo mies minua rakastaa.

Tämän päivän artikkeli on viime vuoden rakkausviikolta. Is oli tehnyt listaa siitä millainen on hyvä ystävä. Ystävyydestä puhutaan hyvin paljon, etenkin näin ystävänpäivän alla. Mammalaiffii -blogin kirjoittaja kirjoittikin oikein loistavan kirjoituksen ystävyydestä eilen omaan blogiinsa ja se on ehdottomasti lukemisen arvoinen. Kannattaa siis käydä vilkaisemassa. Itselläni on muutama oikein hyvä ystävä, joiden kanssa olen saanut kulkea monen vuoden ajan yhdessä. Itse arvostan ystävyydessä sitä, ettei toinen luo paineita sille, että pitäisi tavata tai soitella usein. Oma työkalenteri kun huutaa punaista, ei aina jaksa olla enää sosiaalinen työpäivän jälkeen. Siitä huolimatta ystäville löytyy aikaa: puheluiden ja tapaamisten merkeissä. Millainen sitten on hyvä ystävä? Itse en varmaan useinkaan täytä hyvän ystävän kriteeriä juurikin tuon kalenterin ttäyttymisen vuoksi. Kuitenkin koen ystävänä olevani sellainen, jolla on aikaa pysähtyä kuuntelemaan ystäviäni ja ne minulle rakkaimma...

Bongasin tänään rakkausviikon teemaan liittyen Is:n sivuilta jutun siitä, miten oma kumppani on löytynyt. Olen hyvin vähän puhunut meidän kertomuksesta, mutta ehkä tällä kertaa sen voisi paljastaa. Vihkipapin tapaamisessakaan emme paljastaneet koko totuutta. On vaikea ajatella, että onni saattaa lymytä ihan missä tahansa. Sellaisessakin paikassa, josta sitä ei voisi ikinä arvata. Moni on löytänyt elämän kumppaninsa netistä ja osa puolestaan yhteisen harrastuksen tai tuttujen kautta. Ja löytyyhän toki näitäkin pariskuntia, joiden yhteinen polku on alkanut rippikoulusta. Me emme mieheni kanssa lukeudu mihinkään näistä. Meidän yhteinen polku on alkanut nimittäin väärään numeroon päätyneestä tekstiviestistä. Olin lähettämässä hyvälle ystävälleni viestiä, jossa kommentoin eräässä televisio-ohjelmassa esiintyneen miehen takamusta samalla viitaten exsääni. Ja ennen kuin ehdin tajuamaan ja lähettämään pahoittelut siitä, että viesti oli lähtenyt väärään numeroon, tuli vastausvies...

Iltasanomien kolumnissa kehotettiin puhumaan rakkaudesta ääneen. Samaa isäni sanoi meille myös juhlapuheessaan hääpäivänämme. Haluaisin haastaa myös teidät lukijat ajattelemaan ja puhumaan rakkaudesta. Etenkin sille omalle kumppanille. Kun mietin minua ja miestäni ja sitä kaikkea mut meidän välillä on, en tiedä mitä ääneen jakasin. Vaihdamme pusut töihin lähtiessämme aina mahdollisuuksien mukaan ja halaillaan kyllä ihan muuten vaan. Ja yleensä aina nukkumaan mennessä kerromme rakastavamme toisiamme. Joku voisi kokea tämän hieman siirappisena, mutta meillä se on ihan luontevaa. Läheisyys on se, joka meillä lämmittää varmasti. Toisen kainaloon on mukava kömpiä katsottiin sitten televisiota ja oltiin menossa nukkumaan. Se, että toisen lähellä on mielestäni hyvä olla kertoo paljon. Ei se rakkaus ole pelkästään sanoja vaan se on myös niitä tekoja ja eikä sen teon tarvitse olla mikään iso. Ne pienetkin riittävät. Meidän melkein seitsemään vuoteen tekoja mahtuu huomattavasti paljon ...

Iltasanomat lanseerasivat viime vuonna rakkausviikon. Nyt on siis toinen rakkausviikko ja tänä vuonna rapatessa roiskuu -blogi on omalla panoksellaan tässä mukana. Rakkaus on jotain hyvin ihmeellistä. Se vie ajat alta ja saa hymyn korville. Muistan edelleen ensimmäisen keskustelun mieheni kanssa. Siitä keskustelusta tulee ihan pian seitsemän vuotta kuluneeksi. Muistan meidän alkuajoistamme paljonkin. Muistan, kuinka mieheni ajoi yhdeksi yöksi tapaamaan minua koululle, koska jouduin olemaan sen viikonlopun yhdessä tapahtumassa kiinni. Meillä on ihan omat jutut ja yhteinen harrastus, joka liikuttaa meitä yhdessä ja erikseen. Me puhumme oikeastaan aivan kaikesta. Asioiden oikeilla nimillä. On siinä itselläkin hyvä olla kun toinen tuntee ja tietää. Mieheni tunnistaa minun sokereiden heittelytkin minua paremmin. Sen minkä olen melkein seitsemässä vuodessa oppinut on se, että ihminen voi muuttua. Ja suurin muutos tapahtuu rakkauden kautta. Mitä enemmän rakastaa sitä enemmän ar...