Rapatessa Roiskuu

Vuosi on taas hurahtanut ihan törkeän nopeasti. Kaiken laista on tullut taas puuhattua ja hyviä muistoja on syntynyt ihan älyttömästi. Tässä nyt vuoden kohokohtia.   Tammikuu: Meidän ensimmäinen yhteinen pitkä ulkomaan matka. Kävimme häämtkalla Teneriffalla . Toisena paljon mietitytti tuo koiruus, joka vietiin eläinlääkäriin heti reissusta kotiuduttuamme. Myös Sofista kirjoitin muuten tammikuussa täällä ja täällä .   Helmikuu Helmikuussa blogissa pyöri mediastakin tunnettu rakkausviikko. Se muuten löytyy koontina täältä . Rakkausviikon aikana muistelin myös minun ja mieheni parisuhdetta ja ihan sitä alkuaikaa. Tuo kirjoitus piti pitkään kärkisijaa kaikkien aikojen luetuimpana.   Maaliskuu Iltasanomat nostivat esiin kehitysvammaisten oikeuksia Täyttä elämää -sarjallaan . Rapatessa Roiskuu -blogi lähti tähän kamppanjaan mukaan. Täyttä elämää -viikon koosteen pääset vilkaisemaan täältä .   Huhtikuu Oli pääsiäinen ja partion tai...

Pertti Kurikan nimipäivät nostivat pinnalle sellaisen ryöpyn, että ihan häkellyin. Samalla PKN toimi myös isojen asioiden esille nostattajana. Niin puolesta kuin vastaankin. Tämä postaus on viimeinen Täyttä Elämää -teemaviikon postauksista. Teema viikkoon onkin mahtunut kaikenlaista. Meriannen kävi vierailulla kertomassa kohtaamisestaan pyörätuolitytön kanssa ja Anun kautta saatiin muistutusta siitä, että myös vammaisilla on oikeus harrastaa. Lisäksi kirjoittelin itse siitä, että jokaisella on oikeus näkyä ja kuulua samoin kuin että, jokaisella oikeus rakkauteen. Otin esille myös sen, että laitosasuminen ajetaan alas. Mistä siis todellisuudessa on kyse? Kyse on ennen kaikkea tasa-arvosta siitä, että vammaisella pitäisi olla yhtänäiset oikeudet kuin muillakin. Suomalaiset heräsivät mielestäni vammaisuuskysymyksiin PKN:n pääsystä Euroviisuihin. Vaikka teeman nosto on ollutkin helppoa PKN:n saavutuksen vuoksi, on monesta tähän aiheeseen liittyvästä asiasta vaikea kirjoittaa. Ja ty...

Viime viikko vierähtikin rakkausviikon merkeissä. Pitkästä aikaa tuli oikeasti paneuduttua uutisiin ihan kunnolla ja taisihan tuo olla ensimmäisiä kertoja kun tuolla tavalla kirjoitan jonkun jutun pohjalta. Viime viikko herätti paljon ajatuksia juurikin rakkauteen liittyen. Oli mukava palata muistoissa taaksepäin siihen hetkeen, kun viesti lähti väärään numeroon. Muistoja nousi paljon pintaan viikon aikana. Sellaisiakin asioita, joita en ollut muistanut ollenkaan. Vaikka sitä tulikin kirjoitettua saman aihepiirin asioista koko viikon, tuntuu silti siltä kovinkaan paljon en samasta asiasta jauhanut vaan aina löytyi jokin uusi näkökulma. Tässä vielä koontina kaikki rakkausviikon postaukset: Rakkausviikko 7.-14.2 Mitä rakkaus on? Muista kertoa, että rakastat " Mä voitan sen mennen tulle n" Millainen on hyvä ystävä?   Kirjeitä rakkaalle Parisuhdetta ja ystävyyttä ála Mikki ja Minni Kestävän parisuhteen resepti Ehkäpä tässä rohkaistun toteuttamaan muitakin t...

Kaksi kuva haastetta instagramin puolella. Periaatteena molemmissa, että kuva päivässä, mutta ihan en ole siihen pystynyt. Tämän kuun hetket kun on ollut noh,.. jotain ihan muuta kuin kovin kuvattavia otoksia. Ja toinen mikä hieman on rajoittanut on pitkät päivät töissä. Mutta viikko siis takana ja jotain hetkiä sain talteen poimittua. Ei uusia vaan vanhoja ystäviä, joita on joskus kiva muistella. Ystävän lohdutus silloin kun sydän on murtunut.  Ystävyydessä on taikaa. Sen tietää Pikkuponitkin.  Koiraaystävän nauttiminen puistossa. Hyvä ruoka, parempi mieli ja itse tehty on parasta. Jokaisella on erilaisia lahjoja, joista jakamalla voi rikastuttaa muita. Hymy tai siis sen yritys. Voin kertoa, että tällä viikolla on hymy ollut aika tiukassa. Iltalenkki koiraystävän kanssa.  Uutta viikkoa kohti. Ehkä löydän taas hymynkin jostain kaiken tapahtuneen jälkeen. Ehkä jaksan töissä yrittää olla niin kuin ei mitään olisi tapahtunut. Ehkä ja ehkä....

Synkkä ja pimeä marraskuu on loppumassa. Joululaulut soi taustalla ja kynttilät palaa ja luo valoa. Vieressä on kassa nenäliinoja ja nokka vuotaa kuin mikäkin. Vapaapäivän iloja on aloittaa joulusiivous. Sain vaihdettua verhot ja siivottua olohuonetta. Voimat on hieman veks, mutta huomenna täytyy kuitenkin töihin mennä. Tässä tämän viikon tunnelmia. Hyvän teon suunnittelua Viime kesänä ihanat kaasoni järjestivät minulle juuri minun näköiset polttarit, jossa oli täysin huomioitu minun toiveeni. Kaasoja muistin jo ennen häitä, jolloin istuimme alas viettämään iltaa yhdessä hyvän ruuan ja viinin merkeissä. Myös häiden jälkeen annoin heille pienet kiitoslahjat. Nyt vuoden alussa on kuitenkin virallisen kiitokset aika. Luvassa on yllätysten ilta. Jotain sellaista mitä he eivät osaa odottaa. Tätä olen suunnitellut pitkään ja hartaasti. Toisten piristäminen on varsinainen hyvä teko, johon kuka tahansa pystyisi niin halutessaan. Väriä elämään  Minun ikuisuusprojekti. Tätä olen...

Mainion Marraskuun -haaste alkaa lähestyä loppuaan. Sitten ollaankin jo jouulukuussa ja päivät jouluaattoon vähenee.. Apua. Kaikki lahjat hankkimatta! Ja jälleen vannoin itselleni, että aloitan lahjojen hankimisen ajoissa. Ja taas.. tässä ollaan.. Noh lahja pohdintoihin palaan kuitenkin myöhemmin joulukalenterin merkeissä, joka on myös osa bloggaajien blogiyhteistyötä. Mutta nyt asiaan ja viime viikon kuviin ja tunnelmiin. Piristystä arkeen Piristystä arkeen tuo kahvi ja Bones. Onnekseni huomaisin, että Bonesista oli tullut uusi kausi netfliksiin saataville. Mikäpä onkaan parempi tapa aloittaa päivä kuin kahvi ja jakso murhamysteereitä. Jos olisin hautausurakoitsija, tämä intohimo ymmärrettäisiin ehkä paremmin. Koko päivästähän ei tule mitään, jos ei saa rauhassa aamulla herätä. Useammankin päivän voin kertoa, kuinka kaikki on menneet pieleen vain sen takia, että olen nukkunut pommiin ja hirveällä kiireellä joutunut lähtemään töihin. Mutta nyt aamuisin saan koomata ka...

No niin, teknisten ongelmien vuoksi voittoon.. Puhelin kävi kahden viikon huollossa ja kuinka orppo olo olikaan ilman sitä. Noh tästä syystä haasteen suorittaminen on oollut hieman takkuista, koska kuvan laatu. Noh. Tietäähän sen jokainen. Kuvat saatu otettua aina jollakin aika välillä, mutta koska en ole ajan kanssa ehtinyt istumaan koneelle niin pahoitteluni venähtäneestä päivitystauosta haasteen suhteen. Tässä se kuitenkin olisi, nimittäin Mainio Marraskuun -haasteen toinen kuvapäivitys. Niin ja tosiaan. Haastehan on osa facebookin Bloggaajien Blogiyhteistyöt - BB-kamut -yhteistyötä. Ja vielä alku viikosta saatetaan haaste ajantasalle ja myös viime viikko samalla pakettiin ja tänne katseltavaksi. Joten pysykää siis kanavalla. Irja Askola: Pyhän kanssa piilosilla Harmaa arki, todellakin. Puhelin lähti huoltoon. Ja tietysti juuri silloin kuin sitä olisi kaikkein eniten tarvinnut. Siis oikeasti. Illalla olisi ollut eräs tilaisuus töissä johon olisin tarvinnut kameraa, joka...

Tämän viikon kuvahaaste osuus alkoi hyvällä uutisella. Kerrankin tuli luettua uutisista muutakin kuin vain otsikot. Uutisvirtaa kahlatessani silmiin osui synkkiä ja huonoja uutisia. Ja niitä tuntui vain riittävän. Yt-neuvottelut, Rautavaaran tragedia, suomalaisen pikkutytön kuolema ulkomailla jne. Kuitenkin löysin kuin löysinkin hyvän uutisen: vinkki ssynkkien syyspäivien piristykseksi. Mahtavaa! Ihanaa, että tälläisiä jaetaan ihan uutisissa asti. Oikeasti! Toinen kuva vei minut lapsuusmuistoihin. Ne piirretyt: Alfred J. Kwak, Matka maailman ympäri ja matka maan keskipisteeseen, Sandokai ja tietenkin kolme muskettikoiraa. Mitä muistoja virtasikaan mieleen, etenkin Alfredista ja Sandokanista. Näistä olenkin aikoinaan kirjoitellut enemmän tuolla vanhan blogin puolella. Miten paljon noista sarjoista nouseekaan hyviä muistoja mieleen. Ja mikä parasta näihin muistoihin on aina ihana palata uudestaan ja uudestaan. Vähän niin kuin silloin ennen vanhaan, jolloin leikki jatkui aina ...