Rakkautta on - Arjen teologiaa
Heidi ja Jani, hyvät häävieraat.
Rakkaus on lahja. Se on pyyteetöntä, jota ei voi ansaita, vaikka kuinka yrittäisi. Rakkaus on myös toisen tukemista ja auttamista. Se on rinnalla olemista ja kulkemista samaan suuntaan yhteisellä matkalla.
Heidin ja Janin yhteinen matka alkoi laivalta, yhteisten ystävien keskeltä. Jani, olit kiinnittänyt huomiosi Heidiin heti. Näit hänen olemuksensa ja kauneutensa. Heidi, sinä näit Janissa tyylikkään ja komean herrasmiehen, joka sai jalkat altasi. Te olette yhdessä ehtineet jo kulkea tovin samaan matkaa ja tänään saamme viettää yhteisen matkanne tärkeää juhlaa.
Rakastakaa. Rakastakaa lähimmäistänne niin kuin itseänne. Rakasta toisianne. Tähän kehottaa myös Raamattu. Rakkauden kaksoiskäsky kehottaa meitä pyytettömään rakkauteen. Siihen, että seisomme toistemme rinnalla niin hyvinä kuin huonoinakin hetkinä. Pyyteetön rakkaus on läsnäoloa, jossa ei välttämättä tarvitse sanoa mitään ollakseen läsnä. Se on sitä, että toisen kanssa voi olla juuri sellainen kuin on ilman, että tarvitsee esittää mitään. Rakkauden kaksoiskäsky kätkee sisäänsä myös sen, että olemme armollisia niin itsellemme kuin muillekin ja annamme anteeksi toistemme viat ja virheet. Sovussa on helpompi elää kuin riitojen ja ristiriitojen keskellä.
Teidän kanssanne, Heidi ja Jani, keskustellessani, teistä huokui rakkaus toisianne kohtaan. Kun kuuntelin teidän kertovat toisistanne, huomasin kuinka kauniisti puhuitte toisistanne. Jani, kerroit Heidin olevan mahtava. Kerroit, kuinka hän tukee ja osoittaa rakastavansa sinua. Sanoit myös sen, ettei sivulla voisi olla mikään paremmin kun sinulla on Heidi rinnallasi. Heidi, toit esiin sen, kuinka Jani ottaa huomioon muut. Samalla sanoit, että Jani on luotettava ja turvallinen ja hänen seurassaan voit olla aidosti oma itsesi. Kerroit siitä, kuinka maailmasi on täydellinen, kun Jani on osa sitä.
Kaikesta näkee, kuinka paljon te, Heidi ja Jani, rakastatte toisianne. Toivon teidän muistavan, että rakkaus on unelmien ja todellisuuden kohtaamista. Se on kuin uni, joka herätessänne nukkuu käsivarsillanne. Rakkaus on sopeutumista. Se on kuin rullalle väännetty hammastahnatuubi. Rakkaus on myös uskoa. Rakkaus on nimittäin hyvästien jättämistä tietäen, että toinen tulee vielä takaisin. Rakkaus on aina henkilökohtaista. Se on niitä tarinoita, jotka kuuluvat vain teille. Niitä tarinoita, joita ei koskaan kerrota muille. Se on muistoja. Rakkaus on puhumista. Se on sitä, että muistatte kertoa toisillenne sen kuinka paljon rakastatte. Se on kipeiden asioiden jakamista. Se on sitä, että osoitatte toisillenne päivittäin rakastavanne toisianne. Mutta ennen kaikkea rakkaus on tahtotila. Se on sitä, että haluatte rakastaa toisianne niin myötä- kuin vastoinkäymisissä, niin hyvinä kuin huonoinakin päivinä.
Siis rakastakaa toisisanne niin kuin rakastatte itseänne, sillä rakkaus ei tee koskaan lähimmäiselle pahaa.
Puheen julkaisuun on saatu lupa vihkiparilta.
Vastasin haasteeseesi, löytyy nyt tuolta minun blogista. :)
VastaaPoista