"Sortaako hallitus lapsettomia? Sairasta lasta voi hoitaa täydellä palkalla, itseään ei." (9.9.2015/Yle)

Olen nyt useamman päivän yrittänyt tasoittaa tunnekuohua. Olen yrittänyt saada koko asian pois mielestä, mutta turhaan. Edelleen kiehuu ja ärsyttää. Aivan samalla tavalla kuin kommentit siitä, etten minä voisi ymmärtää, kun ei minulla ole lapsia tai että ymmärtäisin sitten kun niitä lapsia tulee. Olen yrittänyt pitkään välttää näihin kannan ottoa, niin kuin silloin tasa-arvoisen avioliittolain kohdallakin. Silloin kirjoitin samasta tematiikasta kuin nytkin.. Nimittäin lapsettomuudesta...

Kaikkihan siis alkoi Ylen julkaisemasta uutisesta "Sortaako hallitus lapsettomi? Sairasta lasta voi hoitaa täydellä palkalla, itseään ei." Samantien alkoi vilkas kommentointi siitä, että on väärin kun perheet joutuvat maksamaan kalliita päivähoitomaksuja tehdäkseen töitä ja lapsettoman ei tarvitse sellaisista asioista välittääkään. Niin tai se, että lapset kantavat hoidosta ja koulusta kaikki tartuntataudit kotiin, jotka sitten vaikuttavat arkeen. Ja me lapsettomatko emme niitä tauteja sitten muka saisi? Pikkasen nosti kierroksia ja nostaa muuten edelleen...

"En ehkä joudu maksamaan 300€ päästäkseni töihin, mutta ihan yhtälailla saan muksuilta kaikki ne kieretävät taudit, jotka sinä saat omistasi. Minun, lapsettomanko, syy se on, että hoitomaksut on sika hintaiset?? Minunko syyni se on, että lapset tartuttavat toinen toisiaan ja aikuisia siinä sivussa? Että kiitos vaan!"

Tuo yllä oleva on ihan suoralainaus siitä mitä laitoin erääseen facebook -keskusteluun. Niin. Ei minun tarvitse maksaa ylimääräistä päästäkseni töihin, mutta puolestaan automaatio oletus on se, että työpaikalla yleensä lapseton on se, jonka odotetaan joustavan, jotta perheelliset pääsevät hakemaan lapsensa ajoissa päiväkodista tai että he pystyvät olemaan lomalla silloin kun päiväkodit ova kiinni tai koululaisella lomaa. Niin, että mites se taas menikään?

Minä en myöskään mene kipeänä töihin ja jos menen, ne kyllä töissä käännyttävät hyvin tehokkaasti takaisin kotiin parantelemaan. Aivan, saan ehkä sairastaa yksin, ilman, että tarvitsee huolehtia muista, mutta tautitartunnat minä saan töistä. Saan ne lapsilta, jotka tulevat kouluun tai kerhoon sairaana. Niin tai sitten niiden työkavereiden kautta, joilla on niitä lapsia. Kuka siis tartuttaa ja kenet? Niin ja sitten kun se työkaveri on sen sairaan lapsen kanssa kotona, niin kuka hoitaa hänen työnsä? Se kenen odotetaan joustavan eli lapsettoman.

Leikkauksia on vaan tehtävä. Se on puhdas fakta. Jostain on otettava pois, jotta Suomi voitaisiin saada takaisin nousuun. Jos minä nyt menetän sen palkallisen sairaspäivän, niin sitten menetän ja vaikka se lompakossa tuntuukin, niin se ei maailma kaada. Eniten säästettäisiin siinä, että jos loman aikana sairastuu niin lomat siirtyy -käytäntö otettaisiin pois. Lomalla on ihan hyvä sairastaa. Lepäämiseenhän se aika menee muutenkin. Niin ja ihan tiedoksi vain lomaleikkaukset verottaa minuakin ja aika rankalla kädellä...

Kaikkea ei voida aina kuitata sillä, että lapsettomat sitä tai lapsettomat tätä. Fakta on se, että jos lapseton ei voi lapsia saada ja joutuu lähtemään lapsettomuushoitoihin, no kela maksaa kolme IVF:ää ja jos silloinkaan ei tärppää niin tervemenoa yksityiselle maksamaan itsensä kipeäksi. Tai lähdet mukaan adoptioprosessiin, jolloin Kela saattaa maksaa adoptiotukea 1900-3000, mutta vain jos adoptot tiettyjen järjestöjen kautta. Mutta tuokaan summa ei ole kuin ihan pieni siivu siitä, mitä adoptio tulee maksamaan.

Joten siis. Älkää perheelliset oikeasti nyt viitsikö. Jos me joudutaan adoptioprosessiin asti lähtemään niin kyllä se ihan omasta kukkarosta menee. Se niistä lapsettomien eduista. Niin, että.. Kiitos ja anteeksi. Olen puhunut...