Ripaus sotkua ja sekamelskaa sekä saavillinen tempperamenttia, sisukkuutta ja periksiantamattomuutta. Tekevälle sattuu ja tapahtuu. Kirjoituksia arjen hulinoista ja touhuista ja lapsettomuudesta sekä rakkaudesta geokätköilyyn sekä käsitöihin.


Translate

maanantai 14. maaliskuuta 2016

Paitatehdas: Terapia toppeja

Olen viime aikoina istunut paljon ompelukoneella. Olen löytänyt itseni aamulla kahvikuppi kädessä ompelemasta jotain. Viime viikon saldona on kaksi toppia ja kaksi paitaa töihin yhteen näytelmään. Niihin paitoihin palaan vielä myöhemmin, mutta tässä olisi pikasurautuksena tehtyjä toppeja kaksin kappalein ja kolmas odottaa ompelemista koneen vieressä, mutta sen esittelen teille sitten myöhemmin.
 
Tuo sinisen kanatopin etu-ja takakappaleen kankaat ovat eräästä joululahjavaihtari Resori taitaa olla kangastukun valikoimaa. Vihreävalkoinen toppi on puolestaan tehty Ek:n palalaarin löydöstä. Ihastuin tuolloin kankaaseen ihan yli kaiken ja se on odottanut sopivaa hetkeä kangaslaatikossa jo tovin. Valko-vihreässä topissa hihojen ja kaula-aukon huolittelut on tehty Selian mintunvihreällä trikoolla. Kaavaksi kaivoin kaapista vanhan trikoopaidan, jonka malli on hyvä, mutta helma liian lyhyt. Laitoin paidan palasiksi ja hyödynsin. Siitä taisi tulla nyt ihan luotto kaava. Täytynee vielä paperillekin se piirtää
Topin kankaat leikkasin, kun oli pakko saada itselleni jotain muuta ajattelemista. Oli pakko tehdä jotain, ettei pelottaisi ja hirvittäisi niin paljon. Katsoin, että noista kankaista saa tehtyä topin just sopivasti, kun sinistä takakappaleen kangasta oli vain takakappaleeseen. Jätin sitten hihat suosiolla pois. Toppeja käytän muutenkin paljon, mutta narutopeille en ole oikein koskaan lämmennyt. Ne ei oikeastaan ole mun juttu. Tai sanotaanko näin, että sekin riippuu mallista.
 
Kankaiden leikkaamisen jälkeen toppi tulikin sitten melkein kerta heitolla valmiiksi. Ensin ompelin saumat ja sitten alaresorin ja aloitin vielä suoraan kiinnittämään hihansuun kanttauksia, kun tulin kääntäneeksi topin oikein päin. Kyllähän siitä pikkasen laittoi ärsyttämään, kun kangasta ei ollut yhtään ylimääräistä. Päätin kuitenkin tehdä topin loppuun. Sillä kivahan se on silti.
 
Mitä siis opin.. Kannattaa nyt ainakin kangas tarkistaa ennen kuin aloittaa leikkaamisen. Siinä vaiheessa nyt kuitenkin pystyy vielä pelastaa sen mikä pelastettavissa on. Topin teko siihen hätään kuitenkin ajoi asiansa. Se vei ajatukset pois huolista ja murheista ja sain keskittyä ompelemiseen. Käsityöt on siis oikeasti terapiaa. 
Tämä sininen toppi oli toinen mitä alun perin mietin Hommahuoneen värihaasteeseen. Tämän sain kuitenkin vasta nyt tehtyä, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Tammikuun värihaasteena oli sininen väri, joka on värinä kyllä sellainen, joka sopii minulle oikeasti todella hyvin. Liekö sitten johtuu silmien väristä.
Toisen topin teko oli aavistuksen haastavaa kankaasta johtuen. Liukkaiden kankaiden kanssa kun joudun oikeasti keskittymään ompelemiseen ihan toisella tavalla. Eihän se tämänkään topin teko mennyt ihan niin kuin Strömsössä. Olihan nuo alahelman kääntämiset ja sivusaumojen ompelut vielä helppoa puuhaa, verrattuna sitten pääntien ja hihan suiden kääntämiseen.
 
Kanttaukset onnistuin tekemään ja niistä tuli vielä ihan siistin oloisetkin, mutta onhan se niiden tekemisen jälkeen hyvä huomata, että jokin unohtui kokonaan. Pahuksen muotolaskokset. Noh nyt lerpattaa kauniisti, mutta toivon vaan, että se asettuu pesussa.
 
Väreinähän tässä topissa on valkoinen ja tuollainen mintun vihreä. Hommahuoneen helmikuun haasteena oli pastillivärit, joten tämähän sopii loistavasti haasteen puitteisiin, vaikka onkin näin maaliskuussa ommeltu.
Kivoja topeista tuli. Yhdet valmiiksi leikatut toppikankaat odottaa vielä ompelua, joten ehkä peliä ei ole vielä menetetty kokonaan. Kolmas kertahan toden sanoo, joten ehkäpä se on sitten täydellinen kaiken puolin ja ompelukin menee ihan nappiin. Saahan sitä aina toivoa, mutta mikä sitten onkaan lopputulos niin se on ihan eriasia. 

2 kommenttia:

  1. Hienoja ovat :) Tuli tuosta kankaan leikkaamisesta mieleen vaatetuksen opettajan tokaisu "Ette te sentään kirurgeja ole." En ole tuon kommentin jälkeen enää jännittänyt leikkausta.. eikä ole pahemmin haitannut pienet leikkuuvirheetkään :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika hyvin kyllä sanottu. :D Ja kiva tuosta topista tuli. Ihan suosikkeihin pääsi. Pääasia on mukavuus päällä.

      Poista