kiirekiirekiire..
Kalenteri huutaa punaista. Yritäpä siinä sitten sovittaa sinne kaikki tärkeät ja vähän vähemmän tärkeät asiat. Niin ja ne pitämättömät vapaapäivätkin pitäisi sinne sijoittaa ja lomat. Nautin toki omasta työstäni jja en vaihtaisi sitä mistään hinnasta. Työni vuoksi olen vain alkanut vihaamaan kevättä..
En vihaa kevättä siksi, että kuraa ja hiekkaa on jälleen joka paikassa. Niin ja kohta alkaa vielä karvanlähtökin koiralta. En vihaa kevättä senkään vuoksi, että luonto alkaa pikku hiljaa heräämään henkiin ja valon määrä lisääntyy päivä päivältä. En vihaa kevättä siksi, että juuri nyt tuolla on synkkää, kosteaa ja kylmää. Vaan vihaan kevättä siksi, että joka vuosi kalenteri huutaa punaista juurikin näillä kohdin.
Toki tässä kuussa alkaa taas vapailla ja muutamalla vuosilomapäivällä rytmitetty vapaajakso, mutta ne työt mitä sillä ajalla on täytyy hoitaa taas jossain toisessa kohtaa. Yritän löytää kalenterista paikat kaikelle sille työlle, joka pitäisi tehdä. On palaveria ja muuta. Tuntuu, että pitäisi olla useassa paikassa samaan aikaan ja siinä sivussa pitäisi jaksaa hoitaa parisuhdetta. Tänäänkin olisi ollut mahdollisuus viettää laatuaikaa miehen kanssa ulkoillessa, mutta annoin hänen lähteä kätköllle yhdessä kaverinsa kanssa ja jäin kotiin tekemään tekemättömiä töitä. Niin ja niitä riittää vielä huomisellekin, sillä maanantaiksi pitäisi saada koulutuksen ennakkotehtävät tehdyksi ja en ole ehtinyt niitä edes aloittamaan. Loistavaa..
Odotan pääsiäisen tuomaa katkosta tähän kiireeseen. Odotan sitä yhtätoista päivää, jolloin saan keskittyä itseeni, parisuhteeseen ja ystäviin. Niin ja tietysti pääsiäisen sanomaan. Odotan kiirastorstain iltamessua, jolloin saan hiljentyä ja rauhoittua. Odotan ystävän kanssa vietettävää viini-iltaa Helinä-Keijun parissa. Unohtamatta tietenkään sitä, että kohta on taas aika viedä miehelle mignonmuna töihin. Sen olen sinne kiikuttanut melkein joka pääsiäinen siitä asti kun olemme yhdessä olleet. Mies kun tuppaa viettämään pääsiäisen pyhät töissä.
Kunhan tästä keväästä päästään, on sitten jo kesän ruuhka-aika edessä. Noh sinne sain nyt lomat a vapaat sijoitetteua, joten silloin on aikaa levätä ja kaiken huipuksi talvellekin riitti vielä lomapäiviä. Mutta lopputulos on se, että blogi saattaa olla heitteillä taas jonkun aikaa. Yritän suinkin ehtiä kirjoittelemaan tänne suhteellisen säännöllisesti. Eiköhän nuo ainekirjoitukset ja sitten kuva-analyysit nyt tule ainakin tehtyä. Toivottavasti.
En vihaa kevättä siksi, että kuraa ja hiekkaa on jälleen joka paikassa. Niin ja kohta alkaa vielä karvanlähtökin koiralta. En vihaa kevättä senkään vuoksi, että luonto alkaa pikku hiljaa heräämään henkiin ja valon määrä lisääntyy päivä päivältä. En vihaa kevättä siksi, että juuri nyt tuolla on synkkää, kosteaa ja kylmää. Vaan vihaan kevättä siksi, että joka vuosi kalenteri huutaa punaista juurikin näillä kohdin.
Toki tässä kuussa alkaa taas vapailla ja muutamalla vuosilomapäivällä rytmitetty vapaajakso, mutta ne työt mitä sillä ajalla on täytyy hoitaa taas jossain toisessa kohtaa. Yritän löytää kalenterista paikat kaikelle sille työlle, joka pitäisi tehdä. On palaveria ja muuta. Tuntuu, että pitäisi olla useassa paikassa samaan aikaan ja siinä sivussa pitäisi jaksaa hoitaa parisuhdetta. Tänäänkin olisi ollut mahdollisuus viettää laatuaikaa miehen kanssa ulkoillessa, mutta annoin hänen lähteä kätköllle yhdessä kaverinsa kanssa ja jäin kotiin tekemään tekemättömiä töitä. Niin ja niitä riittää vielä huomisellekin, sillä maanantaiksi pitäisi saada koulutuksen ennakkotehtävät tehdyksi ja en ole ehtinyt niitä edes aloittamaan. Loistavaa..
Odotan pääsiäisen tuomaa katkosta tähän kiireeseen. Odotan sitä yhtätoista päivää, jolloin saan keskittyä itseeni, parisuhteeseen ja ystäviin. Niin ja tietysti pääsiäisen sanomaan. Odotan kiirastorstain iltamessua, jolloin saan hiljentyä ja rauhoittua. Odotan ystävän kanssa vietettävää viini-iltaa Helinä-Keijun parissa. Unohtamatta tietenkään sitä, että kohta on taas aika viedä miehelle mignonmuna töihin. Sen olen sinne kiikuttanut melkein joka pääsiäinen siitä asti kun olemme yhdessä olleet. Mies kun tuppaa viettämään pääsiäisen pyhät töissä.
Kunhan tästä keväästä päästään, on sitten jo kesän ruuhka-aika edessä. Noh sinne sain nyt lomat a vapaat sijoitetteua, joten silloin on aikaa levätä ja kaiken huipuksi talvellekin riitti vielä lomapäiviä. Mutta lopputulos on se, että blogi saattaa olla heitteillä taas jonkun aikaa. Yritän suinkin ehtiä kirjoittelemaan tänne suhteellisen säännöllisesti. Eiköhän nuo ainekirjoitukset ja sitten kuva-analyysit nyt tule ainakin tehtyä. Toivottavasti.
Kommentit
Lähetä kommentti