Ristiriitaisuuksien syksy
Aah, niin ihana syksy! Kylmä kuin mikäkin, siis se viima. Kylmän kostea ilma pureutuu luihin ja ytimiin, on päällä sitten millaiset vermeet päällä tahansa. Olisi edes rehellisesti pakkasta tai sitten kuivaa. Syksy on vaan jotenkin ristiriitaisuuksien aikaa. Kiroan aamuisin, kun pitää kiskoa paljon vaatetta päälle ja kiroan päivällä, kun on pakko vähäntää vaatetta, jotta tarkenee. Ja ilmakaan on harvoin sopiva. Aamulla täytyy raaputtaa auton ikkunat, jottei tarvitse leikkiä olevansa iglussa. Päivällä puolestaan on pakko säätää ilmastointia viileämmälle, kun aurinko lämmittää autosta saunaa. Kaiken huipuksi, jos auton unohtaa laittaa yöksi piuhan päähän kiinni, juo se aamulla samantien sitä käynnistäessä mellkein puolitankkia. Kuullostaako tutulta?
Syksy on oikesti ihan mukavaa aikaa. Nautin aurinkoisesta syyspäivästä, jolloin saan kaikessa rauhassa ihastella luonnon väriloistoa ja nauttia auringon viimeisistä lämmöistä. Kohta sekin on vain muisto kesästä ja lämpimästä alkusyksystä sekä samalla merkki kevään odotuksesta. Sadesääkin on ihan jees. Ai miksi? Pian sateen jälkeen tietää saavansa käsiinsä taas lähimetsän antimia.
Enkä myöskään halua valittaa kirpeistä pakkasöistä, vaikkakin ne tuovat omat haasteensa auton kanssa, sillä syksyn pakkasten myötä olemme saaneet jopa täällä Etelä-Suomessa nauttia upeista revontulista. Ah, miten paljon niistä pidänkään. Revontulia kun voisi katsella kaikessa rauhassa ja ajankulun täysin unohtaen. Toivon, että saisimme siis vielä upeita taivaan tulia tälle syksylle ihailtaviksi.
Syksyssä on oikeasti taikaa. Mitä pimeämmäksi illat käyvät niin sitä enemmän tekee mieli käpertyä sovan nurkkaan kuuman glögimukin kanssa kynttilöiden antaessa pehmeää ja lämmintä valoaan. Ja vaikka en suklaasta välitäkään, niin olen huomannut nauttivani tummasta suklaasa. Sitä se syksyn viima ja koleus teettää.
Syksy. <3 Nyt on kyllä ollut sangen erikoinen alkusyksy. On ollut hyvin lämpöisiä päiviä ja vettä ei ole satanut moneen viikkoon. Pilvisinä päivinä puolestaan tuulet ovat valtavan voimakkaita ja se saa ilman tuntumaan kylmemmältä. Itselleni tämä syksy (+koko vuosi) on poikkeuksellinen; olen saanut/kerinnyt ihan oikeasti käpertyä sohvan nurkkaan viltin alle katselemaan kynttilän valossa telksua. <3 Murtunutta säärtä olen potenut tässä nyt yhdeksän kuukautta, enkä siis täten ole työkykyinen, enkä ole päässyt hevosteni kanssa touhuamaan niin nyt on aikaa löhöillä ja vain olla ja nauttia. :D Todella yritän nyt otaa olotilastani kaiken ilon irti. Kun (ja jos) jalkani taas kuntoon tulee, niin ei paljoa sitten taas olohuonetta kerkiä näkemäänkään. ;D
VastaaPoistaToivotaan parasta jalan suhteen. Tämä alkusyksy on tosiaan ollut kaikkea muuta kuin tavallinen. Tosin kiva kun on ollut lämmintä.
Poista