Ripaus sotkua ja sekamelskaa sekä saavillinen tempperamenttia, sisukkuutta ja periksiantamattomuutta. Tekevälle sattuu ja tapahtuu. Kirjoituksia arjen hulinoista ja touhuista ja lapsettomuudesta sekä rakkaudesta geokätköilyyn sekä käsitöihin.


Translate

perjantai 9. toukokuuta 2014

Kuraa roiskuu ja rapaa lentää..

Ja molemmat nimittäin komeassa kaaressa ja vielä kaiken lisäksi niskaan ja kovalla vauhdilla.

Ai niin, mutta minähän olen lapseton. Kyllä minä voin joustaa ja venyyttää työpäiväänä muiden vuoksi ja milloin vain. Sehän on ihan itsestään selvää. Tietenkin. Eihön minulla ole muutakaan elämää työt. Niin eihän minun parisuhteeni tarvitse aikaa kun ei meillä ole niitä lapsia. Kuullostaako tutulta?

Ihan puhdas fakta on se, että lapsettomat, joutuvat joustamaan huomattavasti enemmän kuin lapsellinen: kesälomat katsotaan lapsiperheiden etujen mukaan. Mitä väliä vaikka lapseton joutuisi viettämään joka kesälomansa joko toukokuussa tai elokuussa, koska lapsiperheiden lomat alkavat aina viimeistään juhannuksesta ja sitä rataa. Lapsettomille työnnetään enemmän myös ilta- ja viikonlopputöitä enemmän kuin perhellisille. Tai sitten ihan vain yli 8 h työpäiviä. Eihän hänellä voi olla kiire kotiin, kun ei ole lapsia. Kävikö koskaan mielessä, että voi siellä kotona olla vaikka koira, jonka rakko ei kestä kovinkaan paljon yli 8 h?
 
Yleensä lapsella on kaksi vanhempaa ja jos ei ole perus 8-16 duuni, vaan työ koostuu myös illoista ja viikonlopuista niin kyllä, yleensä se muksu on sitten viimeisenä siellä hoidossa. Miten olisi tälläisissä tilanteissa vaikka vuoropäiväkoti? Ei tarvitsisi joka päivä kiirehtiä päiväkodille kuin tuli perseen alla, että meidän Ville-Maija on taas viimeinen. Niin ja muksun sairastuessa, on se jännä että yleensä aina sama osapuoli jää lapsen kanssa kotiin, eli äiti. Herran jestas! Onhan sillä lapsella isäkin!

Minä kysyin tuossa kuluneella viikolla töissä kokouksessa, jossa puhuttiin jälleen työnrajaamisesta, että olenko minä lapsettomana eri asemassa kuin muut työkaverini. Minä en saanut siihen vastausta, vaan koko tilanteelle vähän naureskeltiin ja asia sivutettiin lopulta täysin vaikka esitin kysymyksen useampaan otteeseen.  Kyllä muuten ketuttaa, että lapsettomat ovat niin eriarvoisessa asemassa työyhteisöissä. Ihan tähän väliin jo tarkennuksena, että minä kyllä pidän lapsista ja teen niiden kanssa töitä, mutta mutta...

2 kommenttia:

  1. Jaa-a. Tuo ongelma ei kyllä johdu lapsellisista, vaan puhtaasti johtamisesta. Kummasti mun duunipaikoissa on parhaaseen loma-aikaan juhannuksen jälkeen lomailleet muut kuin päiväkoti-ikäisten vanhemmat (ja ne joulun välipäivätkään, syyslomat, hiihtolomat, helatorstain jälkeiset perjantait jne. on aina saanut joku muu... Ja vuoropäiväkotiin ei lasta saa, jos MOLEMMAT vanhemmat eivät tee vuorotyötä.

    Isät ei jää kotiin, koska niille maksetaan isompi liksa. Se, joka lasten kanssa jää kotiin, on YT-listalla eka lähtijä. Perheen elättäjän ei kannata.

    VastaaPoista
  2. Nyt ei kyse ollut pelkästään loma ajoista vaan ylipäätään siitä, että ei lapsiperhe ja lapsettomat ole oikeasti samalla viivalla. Niin ja ehkä teillä on lomakierrot mennyt siten, että ne syklitetään useammalle vuodelle, niin kuin niiden pitäisikin mennä. Ootko ollut yhdessä paikassa edes töissä niin pitkään, että pystyt sanomaan vaikka neljän vuoden lomakiertosyklin miten Se menee?

    VastaaPoista