Ripaus sotkua ja sekamelskaa sekä saavillinen tempperamenttia, sisukkuutta ja periksiantamattomuutta. Tekevälle sattuu ja tapahtuu. Kirjoituksia arjen hulinoista ja touhuista ja lapsettomuudesta sekä rakkaudesta geokätköilyyn sekä käsitöihin.


Translate

torstai 20. marraskuuta 2014

Syksyn väsymys

Nyt ei kyllä oikeasti jaksaisi. Väsyttää nimittäin ihan älyttömästi.

On tämä syksy vaan aina jotenkin niin kummallinen. Silloin kun kesä loppuu ja puiden lehdet alkavat vaihtamaan väriä, nautin suunnaattomasti siitä ruskan tunnusta ja kaipaan pohjoiseen, missä rusa on paljon voimakkaampi kuin täällä etelässä.

Ja kun lehdet tippuu pois ja alkaa se todellinen pimeys, minua vaan väsyttää. Olo on niin väsynyt ja uuvahtanut, että kyllä sitä tässä vaiheessa joulua oikeasti jo odottaa. a sitäkin vain sen takia, että saisi oikeasti hetken hengähtää.

Niin. Minä en pidä pimeästä ja koleasta syksystä. Kosteus tunkeutuu kylmänä luihin ja ytimiin. Päässä jyskyttää ja lihaksia särkee. Niin kuka sanoi, että syksy on ihanaa? Vettä sataa ja sitä rataa. Olisi edes lunta niin tämä olisi helpompi kestää. Valon määrä lisääntyisi heti.

Tule jo joulu ja loma. En aksa odottaa..

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti