Joulukalenteri: 14. Luukku

Mikä päivä. Siis oikeasti. En taas muista milloin olisi aisat menneet taas näin nappiin. Järkyttävät lihaskivut vaivaavat jo kolmatta päivää ja olo on niiden vuoksi varsin tuskainen. Iloitsin jo aamulla siitä, että vihdoin ehdin hakemaan uuden pankkikortin pankista, joka saattaisi vihdoin ja viimein olla vaikka oikealla nimellä. Tosin enpä ollutkaan varma siitä, että olisiko se nyt se oikea kortti, jonka pitäisi tulla. Olivat tilaukseen onnistuneet laittamaan nimittäin toisen kortin, jota ei käytössä ole ollut enää vuosiin.

Voisinpa hieman valottaa tätä kortti sotkua, sillä tämä alkaa olemaan jo lähes tulkoon tragikoominen. Siis oikeasti. Olen vuodesta 2014 asti tapellut siitä, että saisin pankkikortin oikealla nimellä. Noin kuukausi sen jälkeen kun olin mennyt naimisiin tuli uusi hieno pankkikortti onnellisesti vanhalla nimellä, vaikka kaikissa tiedoissa oli kyllä ihan oikea nimi. Sanoivat pankissa silloin kun siirtelin lainoja pankista toiseen, että laittavat tietoihin ylös, että seuraava kortti tulisi sitten uudella nimellä. Koitti tämä syksy ja uusi kortti saapui postissa kotiin ja onnellisesti vanhalla nimellä. Kirosin, mutta en vaan saanut asiaa hoidettua eteenpäin kun päällä oli niin paljon kaikkea muuta.

Soittivat pankista muissa asioissa ja otin samalla korttiasian esille. Sanoivat saman tien laittavansa uuden kortin tilaukseen ja uudella nimellä. Vaan eipä tämäkään mennyt ihan nappiin. Postissa saapui uusi kortti onnellisesti vanhalla nimellä. Suivaantuneena soitin pankkiin välittömästi ja kerroin tilanteen. Laittoivat uuden kortin välittömästi tilaukseen. Noin kuukauden odottelun jälkeen tuli pankista viesti. Electron kortti olisi nyt tilattu. Laitoin viestiä, etten minä mitään electronia halua vaan ihan muu kortti laitettiin tilaukseen. Vastausta en saanut lainkaan viestiini.

Eilen tuli sitten pankista viestiä, että kortti olisi vihdoin ja viimein noudettavissa konttorista. Tänään sen ehdin sitten hakemaan. Ja se hakureissu sitten vasta nappiin menikin. Voin vaan todeta, tämän parin vuoden takaisen nimen muutoksen tuottaneen kyllä enemmän tuskaa kuin vaan voi kuvitella. Pääsin pankkiin ja tiskillekin pitkän jonottamisen jälkeen. Sain kerrottua asiani ja pääsimme tarkistamaan kortin tietoja. Oli ihan oikea kortti ja ihan oikealla nimellä, mutta siihen se hupi sitten jäikin. Virkailija leikkasi vanhan kortin poikki jotain selittäessä ja päiviteltäessä. Sen jälkeen hän kuoletti vanhat kortit ja otti uuden kortin käsiin ja samassa leikkasi sen poikki ennen kuin ehdin mitään sanomaan. Eipä siinä auttanut enää mitään muuta kuin tuumata hänen leikanneen uudenkin kortin poikki.

Oli virkailija kyllä pahoillaan ja nolona ja laittoi välittömästi uuden kortin tilaukseen veloituksesta. Sain nostettua rahaakin pankista, mutta hirveästi ei lohduta, kun olisihan tässä pitänyt viimeiset lahjahankinnat saada tehtyä. Ensi viikkoon menee uuden kortin kanssa ja postin takkuamisen vuoksi sekin täytyy konttorilta hakea. Täytynee vain toivoa, että pankki saa kortin ajoissa, jotta minäkin pääsen viimeiset lahjahankinnat tekemään ilman, että tarvitsee pankissa ensin jonottaa rahoja, jotta pääsee ostoksille. Tähän voivaan tuumata, että onneksi miehellä on sama pankki ja verkkopankki toimii. Eipähän jää tämän vuoksi laskut maksamatta ja pankissa ei välttämättä tarvitse pahemmin jonottaa.

Mitäpä muuta tähän voi todellisuudessa tuumata kuin, että rapatessa roiskuu ja sitä rataa...

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Syyskuun superlukumaraton

Lukumaraton lähestyy

Vadelmapuska parvekkeella - Parvekekasvatusta