Kuva-analyysi 2015 - Meri
Etna käynnisti tammikuussa kuva-analyysi haasteen. Etnan blogista Kädestä Pitäen löytyykin selkeät ohjeet mistä tässä touhussa on oikein kyse. Tämä teksti on kolmas kyseistä haastetta ja tällä kierroksella sain valita analysoitavan kuvan, kun Uraäidin ruuhkavuodet arpoi minut tämän haastekierroksen aloittajaksi.
Rymättylän meren rantaa. Syksy 2014. |
Nostan kasvoni kohti taivasta ja vedän syvään henkeä. Hengitän meri-ilmaa. Jokaisella hengen vedolla rentoudun yhä enemmän ja enemmän. Hartiatkin painuvat alaspäin. Ne eivät ole niin jännittyneinä. Tunnen oloni helpommaksi ja kevyemmäksi. Tuntuu siltä kuin suuri taakka olisi jäänyt pois harteilta.
Maisema herää mielessäni henkiin. Pieni pursi lipuu hiljaa kohti rantaa. Kalastajat ovat palaamassa kotiin. Verkot on nostettu ylös ja katiskat tyhjennetty ja heitetty takaisin paikoilleen. Kysyn kohteliaasti, tuliko saalista ja kalastajat nyökkäävät hymyillen. Tänään oli hyvä päivä.
Kuulen askelten töminää laituria vassten. Lasten iloinen nauru kantautuu myös korviini. Uintiaika. Aurigonsäteet jaksavat vielä lämmittää vettä. Hetken lapset piipahtavat meressä kiljuen. Hymyilen. Lasten into on käsin kosketeltavissa.
Katson ympärilleni ja havahdun. Näen syksyn saapumisen merkit. Heinikko kellastuu ja lehdet tippuu puista. Syksy saapuu ja pian on kylmä. Nousen ylös ja lähden liikkeelle. Käännyn vielä kerran katsomaan ulappaa. Ehkä minäkin joku päivä saan taas nousta veneeseen. Ehkä minä pääsen taas pian palaamaan meren rannalle, missä on helppo hengittää ja antaa murheiden hukkua meren syvyyksiin.
Olisipa pian kesä ja lämpimät rantakalliot...
Kommentit
Lähetä kommentti