lapsettomuus ja parisuhde

Eilen postiluukusta kolahti vihdoin ja viimein lähteaika lääkäriin. Avasin kuoren jännitysteksestä sekaisin. Oma hämmennys oli suhteellisen suuri, sillä aika oli suoraan hormonipolille. Ensin hoitajalle ja sitten lääkärille. Olin kyllä tietääkseni hakenut lähetettä gynegologille. Tarkoitus oli tässä vaiheessa vain katsoa, että onko mulla paikat kunnossa. Noh, eihän se ihan näin mennyt. Aikahan napsahti molemmille ja miehen reaktio oli ihan omaa luokkaansa. 

Avauduin miehen reaktiosta. Sain niskaani ryöpytyksen, jossa todettiin, että jos mieheni ei ole valmis tähän, ei hän ole valmis isäksikään. Kuinka paljon se loukkasi, vaikkei sanoja ollut sellaiseksi tarkoitettu. Kukaan muu ei tiedä meidän tilannetta. Olimme ajatelleet reitin hieman toisenlaiseksi. Juu, ymmärränhän minä, että on tärkeä tutkia molemmat, mutta kyllä ihmisen pitää itse olla valmis niihin tutkimuksiin. 

Jäin oikeasti miettimään sitä, miksi lapsettomuus saattaa hajottaa parisuhteen. Asetammeko me miehille niin suuria paineita? Jokainen käsittelee asiaa omalla tavallaan. On vaikea hakea apua siihen, jos asian käsittelyä ei ole itse vielä kunnolla päässyt tekemään. Joku voisi sanoa, että hyvän minun on puhua, kun ei ole taustalla raskaita hoitoja ja vuosikausien yritystä. Ehkä joku on sitä mieltä, etten saisi itseäni edes lapsettomaksi nimittää. 

Jotenkin vain tuntuu oudolta. Sanotaan, että pakota se niihin tutkimuksiin. Pitäisi yhdessä mennä ja molemmat tutkia. Vika ei aina ole naisessa. Joo ei aina ole naisessa, kyllä sen tiedän, mutta haluamme tietyllä tapaa hoitaa tämän omalla tavallamme. Meidän kohdalla ei hoitaja kuitenkaan päästä vielä aloittamaan. Siihen, että lapsettomuushoidot päästäisiinn aloittaamaan voi tietyistä syistä mennä vuosia. 

En halua menettää parisuhdettani lapsettomuuden vuoksi. Siihen en ole valmis. Ja moni kyseenalaistaa mieheni luottettavuuden, kun hän ei tässä vaiheessa lähde hoitoihin mukaan ja reagoi eilen tilanteeseen niin voimakkaasti. Mutta onko se toisaalta ihme? Jos haen lähetettä gynelle, ei sitä oikeasti tullut mieleen, että ne hormonipolille laittaa. Ei vaikka, kuinka tarkoituksena oli tarkistaa, että onko mussa jotain häikkää. 

Niin.. Lapsettomuus kuormittaa koko parisuhdetta. Se voi oikeasti vaikuttaa seksielämään, se voi vaikuttaa moneen muuhunkin. Olen itse valmis viemään asiaa eteenpäin, sillä olen ehtinyt asiaa työstämään kirjoittamalla ja puhumalla. Mutta kun kaikki eivät käsitele asioita samalla vauhdilla. Silloin ei reittikään voi olla samalainen. En halua tuhota parisuhdettani tämän takia, sillä olemme selvinneet jo niin monesta suosta yhdessä. Ja toisaalta, tiedän meidän löytävän tasapainon ja onnen myös siinä tilanteessa, jos emme koskaan lapsia saa. 

Kommentit

  1. Voimia tilanteeseenne! Toivottavasti mies jossain kohtaa ymmärtää miksi aloittaessa on katsottava molempien tilanne - turhahan naista on hoitaa, jos pulma ei hänellä olisikaan. Meillä esikoinen plussasi luomuna juuri, kun kevyemmät hoidot oli lopetettu ja odotettiin kovempia keinoja. Hyvä niin :) Pidän peukkuja teillekin ❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Eiköhän se sen ymmärrä jossain vaiheessa.Kun nyt pääsee tunnetilastaan yli ja pystyy ajattelemaan selkeästi.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Syyskuun superlukumaraton

Lukumaraton lähestyy

Vadelmapuska parvekkeella - Parvekekasvatusta