The Liebster Award -blogihaaste
Varsinainen haasteiden kuukausi. Tämä on toinen haaste, joka minulle on nyt annettu hyvinkin lyhyen ajan sisällä. Olen muutamassa blogissa tämän haasteen ehtinyt jo nähdäkin, mutta ajan puutteen ja sairastelujen vuoksi en ole jaksanut perehtyä oikeastaan mihinkään viime aikoina, joten anteeksi Milla, etten ole vielä ehtinyt haasteesesi reagoimaan. Ja nyt kun Clivianna antoi uuden haasteen, ajattelin ensin kaiken kiireen keskellä yhdisttää nämä, mutta sitten luin haasteet tarkemmin. Pahus! Eihän kysymyksessä olekaan sama haaste, joten tässä kuussa onkin haasteita luvassa sitten ihan urakalla.
Haasteen säännöt:
Tämän haasteen tavoitteena on tuoda lisää näkyvyyttä alle 1000 lukijan blogeille. Haastaja on antanut 11 kysymystä, joihin haastettu vastaa ja lisäksi keksii 11 uutta kysymystä 11 haastettavalle blogille. Minä sain haasteen Cliviannalta.
Sain seuraavanlaiset kysymykset Cliviannalta:
1. Olisitko valmis tekemään bloggaamisesta päivätyön itsellesi?
Bloggaaminen kokopäivätyönä ei houkuttele. Sanotaanhan sitä, ettei kukko käskien laula. Vähän sama juttu on minulla kirjoittamisen kanssa. Ja toisaalta tällä hetkellä pyöritän kahtakin blogia oman työni puitteissa ja voin sanoa, ettei se aina ole helppoa. Väkisin kirjoitetun jutun valitettavasti haistaa jo kauaksi.
2. Jos harrastuksesi ei olisi bloggaaminen, mitä harrastaisit?
Varmaan kirjoittaisin tuota romaanin alkua enemmän, jos en bloggaisi. Niin ja toisaalta geokätköily vie tehokkaasti kyllä ajantajun mukanaan. Varmaan se ylimääräinen aika mikä vuorokaudessa jää menisi tehokkaasti jompaankumpaan.
3. Mieluisin paikkasi/paikka, jossa rauhoitut?
Metsä ja ranta. Niin ja rannalla en suinkaan tarkoita nyt mitään hiekkarantaa ja auringon ottoa vaan vaikkapa meren rannan kallioita. Mieluiten rauhoitun ja hiljennyn siellä, missä ei ole mitään suurta hälinää ympärillä. Silloin on kaikkein helpoin pysähtyä omien ajatusten äärelle ja hengähtää.
4. Jos voisit poistaa nykyisestä elämästäsi yhden epäkohdan, mikä se olisi?
Epäkohta... Niin, en koe, että elämässäni olisi epäkohtia. Ilman taustaani ja elettyä elämääni en olisi minä tai ainakaan tälläinen kuin olen. En taida yhtään antaa pois. Pettymykset ja nämä epäkohdat mielestäni kuuluvat elämään ja onneksi niistä voi aina oppia. Esimerkiksi, jos antaisin pois taustani koulukiusattuna, niin osaisinko tukkea kiusattua lasta ja ymmärtää häntä samalla tavalla kuin nyt?
5. Lapsuutesi paras muisto?
Hyvä kysymys. Muistan monenlaisia asioita, mutta mielellään en niitä muistele. Parhaita muistoja on kuitenkin perheen kanssa yhdessä vietetty aika. Ei meillä ollut mahdollisuutta tehdä mitään hienoja ulkomaan matkoja, mutta kesäisin reissasimme pitkin Suomea. Muistan eräänkin reissun, jonka aikana mukana ollut koiramme synnytti pentuja. Tai ne kesäiset reissut, jonka yhteydessä ollaan päästy kalastamaan ja heittelemään uistinta ja sen kuinka se uistin oli aina siellä pohjassa kiinni. Muistoja on monenlaisia, joten parasta niiden joukosta on vaikea valita.
6. Lapsuutesi suurin haave?
Olin yhdeksän vuotias lukiessani ensimmäistä kertaa sellaisen kirjan kuin "Dorrie, tyttö jota kukaan ei rakastanut" (Doris Van Stone ja Erwin W.Lutzer, 1980) ja siitä syntyi palo lähteä lähetystyöhön. Tuo haave kantoi monen monta vuotta ja antoi hyvin paljon voimaa myös vaikeina aikoina. Taisin olla noin 15 vanha kun minulle sitten kerrottiin, että lähetystyöntekijällä pitäisi olla ammatti. Sen jälkeen haavena olikin vain ja ainoastaan päästä kirkon nuorisotyöntekijäksi.
7. Jos eteen tulisi mahdollisuus, että voisit sormia napsauttamalla vaihtaa ammattia, vaihtaisitko?
En minä vaihtaisi mistään hinnasta. Eihän se vaihtamalla parane.. Ei kun siis.. Teen juuri sitä työtä mistä nautin ihan suunnattomasti. Tämän eteen olen tehnyt töitä vuosikausia ja kouluttautunut reilut kuusi vuotta.
8. Jos ajattelet elämää 10 vuotta eteenpäin, missä näet itsesi?
Toivottavasti olen edelleen kirkolla töissä. Toivon silloin olevani äiti kahdelle lapselle. Mutta aika sen näyttää. Voisin toki ajatella, että kymmen vuotta tuohon romaanin tekemiseenkin menee aikaa, joten eiköhän kirjan julkkareita varmaan vietetä viimeistään tuolloin, ellei sitten into kirjoittamiseen laannu jossain vaiheessa täysin.
9. Sinulle annetaan mahdollisuus antaa yhdelle henkilölle täydellinen hemmottelupäivä, kuka se olisi ja miksi?
Antaisin täyden hemmottelupäivän ehdottomasti rakkaalle miehelleni. Hän on sen ansainnut. Toinen kun tekee paljon töitä, unohtuu välillä se rentoutuminen ihan kokonaan. Toisaalta koen, että jokainen tarvitsee pienen annoksen hemmottelua joka päivä. Voihan se hemmottelu olla ihan sitä, että hieroo hartioita tai tekee ruuan valmiiksi.
10. Miten hemmottelet itseäsi?
Hyvä ruoka, hyvä kirja ja ehdottomasti hyvä viini. Niistä on tehty hemmotteluhetki. Ja etenkin silloin kun ei ole kiire mihinkään ja voi vaan olla. Toisena hyvänä hemmotteluna kyllä toimii jalkakylpy. Mikäpä sen parempi tapa illalla istua alas tv:n ääreen. Jalat lämpöisessä vedessä ja sitä rataa. Arjen pienet hemmotteluhetket on ne parhaimmat.
11. Oletko unelmoija vai toimia?
Olen vähän sekä että. Saatan vuosia haaveilla ja unelmoida jostain ja sitten vaan päättää, että nyt on aika toteuttaa se. Näin kävi mm. rullaluistelun puolimaratonin kanssa. Ja siinäkin meinasi käydä kalpaten, sillä Kuopio Maratonin viime vuoden rullaluistelun matkaosuudet olivat viimeiset näillä näkymin. Unelmien ja haaveiden toteutumisen eteen pitää joskus tehdä töitä.
Ja seuraavat kysymykset heitänkin sitten eteenpäin:
1. Mikä sai sinut aloittamaan bloggaamisen?
2. Miten päädyit blogisi nimeen?
3. Millaisia blogeja tykkäät seurata?
4. Mikä on elämässäsi kaikkein tärkeintä?
5. Mikä on/on ollut suurin unelmasi?
6. Mihin haluaisit matkustaa?
7. Mikä on parasta juuri sinussa?
8. Mitkä ovat pahimmat tapasi?
9. Mikä on ollut elämäsi suurin pettymys?
10. Millainen olisi sinun unelmatalosi?
11. Jos saisit valita kolme asiaa mukaan autiolle saarelle, niin mikä ne olisivat?
Ja haasteen heitän seuraaville bloggaajille ja toivon, ettei kukaan nyt saanut haastetta kahteen kertaan.
Haasteen säännöt:
Tämän haasteen tavoitteena on tuoda lisää näkyvyyttä alle 1000 lukijan blogeille. Haastaja on antanut 11 kysymystä, joihin haastettu vastaa ja lisäksi keksii 11 uutta kysymystä 11 haastettavalle blogille. Minä sain haasteen Cliviannalta.
Sain seuraavanlaiset kysymykset Cliviannalta:
1. Olisitko valmis tekemään bloggaamisesta päivätyön itsellesi?
Bloggaaminen kokopäivätyönä ei houkuttele. Sanotaanhan sitä, ettei kukko käskien laula. Vähän sama juttu on minulla kirjoittamisen kanssa. Ja toisaalta tällä hetkellä pyöritän kahtakin blogia oman työni puitteissa ja voin sanoa, ettei se aina ole helppoa. Väkisin kirjoitetun jutun valitettavasti haistaa jo kauaksi.
 |
| Kätköillessä tulee vastaan hienoja paikkoja, joita ei unohda. |
Varmaan kirjoittaisin tuota romaanin alkua enemmän, jos en bloggaisi. Niin ja toisaalta geokätköily vie tehokkaasti kyllä ajantajun mukanaan. Varmaan se ylimääräinen aika mikä vuorokaudessa jää menisi tehokkaasti jompaankumpaan.
3. Mieluisin paikkasi/paikka, jossa rauhoitut?
Metsä ja ranta. Niin ja rannalla en suinkaan tarkoita nyt mitään hiekkarantaa ja auringon ottoa vaan vaikkapa meren rannan kallioita. Mieluiten rauhoitun ja hiljennyn siellä, missä ei ole mitään suurta hälinää ympärillä. Silloin on kaikkein helpoin pysähtyä omien ajatusten äärelle ja hengähtää.
 |
| Rantakallioissa on vaan sitä jotain. Ehkö se on se kokonaisuus, äänet ja rosoisuus. |
Epäkohta... Niin, en koe, että elämässäni olisi epäkohtia. Ilman taustaani ja elettyä elämääni en olisi minä tai ainakaan tälläinen kuin olen. En taida yhtään antaa pois. Pettymykset ja nämä epäkohdat mielestäni kuuluvat elämään ja onneksi niistä voi aina oppia. Esimerkiksi, jos antaisin pois taustani koulukiusattuna, niin osaisinko tukkea kiusattua lasta ja ymmärtää häntä samalla tavalla kuin nyt?
5. Lapsuutesi paras muisto?
Hyvä kysymys. Muistan monenlaisia asioita, mutta mielellään en niitä muistele. Parhaita muistoja on kuitenkin perheen kanssa yhdessä vietetty aika. Ei meillä ollut mahdollisuutta tehdä mitään hienoja ulkomaan matkoja, mutta kesäisin reissasimme pitkin Suomea. Muistan eräänkin reissun, jonka aikana mukana ollut koiramme synnytti pentuja. Tai ne kesäiset reissut, jonka yhteydessä ollaan päästy kalastamaan ja heittelemään uistinta ja sen kuinka se uistin oli aina siellä pohjassa kiinni. Muistoja on monenlaisia, joten parasta niiden joukosta on vaikea valita.
6. Lapsuutesi suurin haave?
Olin yhdeksän vuotias lukiessani ensimmäistä kertaa sellaisen kirjan kuin "Dorrie, tyttö jota kukaan ei rakastanut" (Doris Van Stone ja Erwin W.Lutzer, 1980) ja siitä syntyi palo lähteä lähetystyöhön. Tuo haave kantoi monen monta vuotta ja antoi hyvin paljon voimaa myös vaikeina aikoina. Taisin olla noin 15 vanha kun minulle sitten kerrottiin, että lähetystyöntekijällä pitäisi olla ammatti. Sen jälkeen haavena olikin vain ja ainoastaan päästä kirkon nuorisotyöntekijäksi.
7. Jos eteen tulisi mahdollisuus, että voisit sormia napsauttamalla vaihtaa ammattia, vaihtaisitko?
En minä vaihtaisi mistään hinnasta. Eihän se vaihtamalla parane.. Ei kun siis.. Teen juuri sitä työtä mistä nautin ihan suunnattomasti. Tämän eteen olen tehnyt töitä vuosikausia ja kouluttautunut reilut kuusi vuotta.
 |
| Olen kyllä ollut asiakaspalvelussa, mutta uudestaan? |
Toivottavasti olen edelleen kirkolla töissä. Toivon silloin olevani äiti kahdelle lapselle. Mutta aika sen näyttää. Voisin toki ajatella, että kymmen vuotta tuohon romaanin tekemiseenkin menee aikaa, joten eiköhän kirjan julkkareita varmaan vietetä viimeistään tuolloin, ellei sitten into kirjoittamiseen laannu jossain vaiheessa täysin.
9. Sinulle annetaan mahdollisuus antaa yhdelle henkilölle täydellinen hemmottelupäivä, kuka se olisi ja miksi?
Antaisin täyden hemmottelupäivän ehdottomasti rakkaalle miehelleni. Hän on sen ansainnut. Toinen kun tekee paljon töitä, unohtuu välillä se rentoutuminen ihan kokonaan. Toisaalta koen, että jokainen tarvitsee pienen annoksen hemmottelua joka päivä. Voihan se hemmottelu olla ihan sitä, että hieroo hartioita tai tekee ruuan valmiiksi.
 |
| Hemmottelua on monenlaista. |
Hyvä ruoka, hyvä kirja ja ehdottomasti hyvä viini. Niistä on tehty hemmotteluhetki. Ja etenkin silloin kun ei ole kiire mihinkään ja voi vaan olla. Toisena hyvänä hemmotteluna kyllä toimii jalkakylpy. Mikäpä sen parempi tapa illalla istua alas tv:n ääreen. Jalat lämpöisessä vedessä ja sitä rataa. Arjen pienet hemmotteluhetket on ne parhaimmat.
11. Oletko unelmoija vai toimia?
Olen vähän sekä että. Saatan vuosia haaveilla ja unelmoida jostain ja sitten vaan päättää, että nyt on aika toteuttaa se. Näin kävi mm. rullaluistelun puolimaratonin kanssa. Ja siinäkin meinasi käydä kalpaten, sillä Kuopio Maratonin viime vuoden rullaluistelun matkaosuudet olivat viimeiset näillä näkymin. Unelmien ja haaveiden toteutumisen eteen pitää joskus tehdä töitä.
Ja seuraavat kysymykset heitänkin sitten eteenpäin:
1. Mikä sai sinut aloittamaan bloggaamisen?
2. Miten päädyit blogisi nimeen?
3. Millaisia blogeja tykkäät seurata?
4. Mikä on elämässäsi kaikkein tärkeintä?
5. Mikä on/on ollut suurin unelmasi?
6. Mihin haluaisit matkustaa?
7. Mikä on parasta juuri sinussa?
8. Mitkä ovat pahimmat tapasi?
9. Mikä on ollut elämäsi suurin pettymys?
10. Millainen olisi sinun unelmatalosi?
11. Jos saisit valita kolme asiaa mukaan autiolle saarelle, niin mikä ne olisivat?
Ja haasteen heitän seuraaville bloggaajille ja toivon, ettei kukaan nyt saanut haastetta kahteen kertaan.
Hei, vastaan haasteeseen viimeistään viikonloppuna. :)
VastaaPoistaHaaste vastaanotettu! Yritän ehtiä vastaamaan siihen lähiaikoina! :)
VastaaPoistaKiitos haasteesta, täällä postaus :) http://uraaidinruuhkavuodet.blogspot.fi/2015/04/liebster-award.html
VastaaPoista