Adventtikalenteri - Pukin konttiin

Tänä vuonna olenkin normaalia enemmän miettinyt pukin konttiin päätyvien lahjojen määrää ja ennen kaikkea sisältöä. Niin ja ennen kaikkea lahjoissa näkyy suomalaisuus. Ja koska tiedän ystävien ja perheen jäsenten myöskin lukevan tätä blogia, en siksi kerrokaan kovin paljoa lahjoista vielä tässä vaiheessa. Mutta sen verran voin paljastaa, että pinkkiin voi aina luottaa. Toimitus luotettava ja nopea.

 
Suurin ongelma on jälleen kerran rakas aviomieheni.. Pää lyö tyhjää ja joulukalenteri, jonka hälle rakensin tänä vuonna, vei ne perinteisemmät aaton pehmeät paketit. Voinko siis antaa aattona kasan sukkia ja kalsareita niin kuin olen tehnyt joka joulu vai pitäisikö olla jotain ihan muuta. Vuorisen uusin teoskaan ei ihan taida ehtiä kappoihin asti sitten kuitenkaan aatoksi.

Sisarusteni kanssa löimme viisaat päämme yhteen näin joulun alla. Ongelma oli jälleen kerran mies eli isämme. Mieheni kekssi hyvän lahjaidean ja sitten vain piti ottaa puhelin kauniiseen käteen ja aloittaa puhelinrinki ja keskustelu oli tätä luokkaa:

"Lähettekö lahjaan mukaan? Niin, kivestä ajateltiin."

Niin, että  mites siinä Eppujen laulussa sanottiinkaan.. "En koskaan osta kirvestä, enkä koskaan viinaa juo.." 

 

Noh, tällä kertaa ei tarvitse tuollaista miettiä ollenkaan. Kirves tulee kyllä käyttöön, mutta siihen perinteiseen tapaan.  Nyt ei tarvitse miettiä, että irtoaako terä kenties tällä vai seuraavalla iskulla.