Terveisiä Hämeenlinnan poliisilaitokselta

"Rikoskomisariomme tarina on pitkä, mutta ehdottomasti lukemisen arvoinen - ja tästä se lähtee:
Kertomus rikoksesta ja uhrin auttajasta

Hämeen poliisiin Lahteen ilmoitettiin maanantaina 15.12.2014 valitettavan tavanomaisesta rikoksesta, jonka ilmitulon taustalta saatiin poliisissa kuulla tunteikas tapahtumasarja erään seniorikansalaisen ja hänelle entuudestaan tuntemattoman auttajan kohtaamisesta. Näin Joulun lähestyessä ajattelin saattaa tämän tapauksen yleiseen tietoisuuteen esimerkkinä todellisesta toisen ihmisen välittämisestä ja auttajan pyyteettömästä hyväntahtoisuudesta.

Poliisin päivystykseen saapui eilen maanantaina kaksi miestä, toinen yli 80-vuotias ja hänen seuranaan oli nuorempi, alta 60 -vuotias mies. Tämä nuorempi mies oli tapahtuneen hyväntekijä ja auttaja, hänen seuranaan ollut vanhempi herra oli autettava ja rikoksen uhri. Nuorempi mies kertoi poliisille tutustuneensa vanhempaan mieheen edellisenä päivänä eräässä Lahdessa sijaitsevassa kadun risteyksessä. Nuorempi oli ollut autoilemassa ja havainnut erään risteyksen keskellä tuon seniorin auton pysähtyneenä.

Nuorempi mies oli pysäyttänyt oman autonsa ja mennyt tiedustelemaan seniorilta tilannetta. Tämän jälkeen autonsa vieressä ollut seniori oli ryhtynyt kertomaan paikalle pysähtyneelle auttajalleen liikuttavaa tapahtumasarjaa:


Seniori kertoi elävänsä taloudellisesti vaikeita aikoja ja hänellä ei ollut varaa ostaa pieneen henkilöautoonsa polttoainetta ja sen vuoksi auto oli nyt sammunut risteykseen. Seniori kertoi lisäksi, että hänen asuttaman talon polttopuut on loppu samasta syystä kuin auton polttoainekin, ei ollut rahaa sen enempää ostaa polttoainetta kuin -puitakaan. Polttopuiden loppumisen vuoksi hänen asunnossaan oli lämpöasteita ainoastaan 14. Tässä vaiheessa tuo paikalle pysähtynyt auttaja halusi tietää asiasta enemmän ja kertomansa mukaan tajusi, että "tässä tapauksessa kaikki ei ole aivan kohdallaan" ja hänen on saatava tietää lisää seniorin elämästä - siispä hän jatkoi seniorin jututtamista.
Seniori jatkoi kertomistaan, että polttopuiden loppumisen ja asunnon kylmyyden vuoksi, hän oli nyt matkalla kiertelemään lahtelaisten kauppojen takapihoja, joista hän toivomansa mukaan löytäisi roskiin laitettuja puisia kuormalavoja ja saisi näistä polttopuita itselleen ja lämpöä asuntoon.
Näiden "polttopuiden" hakeminen oli kuitenkin saanut ikävän lopun auton polttoaineen ehtymisen vuoksi. Nuoremman miehen puhuttamana seniori kertoi, että heikon taloudellisen tilanteen vuoksi hän ei ole kyennyt maksamaan muun muassa sähkölaskuaan ja sen suhteen eletään jo kriittisiä aikoja.
Sähköyhtiöltä on tullut niin sanotusti viimeinen karhukirje. Mikäli laskua ei makseta, katkaistaan seniorin yksin asuttaman asunnon sähköt - Jouluksi.


Nuorempi jatkoi jututtamista: "Miksi seniori oli ajautunut taloudellisesti näin tukalaan tilanteeseen?" Seniori kertoi, että noin kolme vuotta sitten hänen kotinsa ovelle oli ilmaantunut kaksi tuntematonta naista ja nuo naiset olivat väittäneet olevan jonkinlaisia ulosottomiehen apulaisia ja seniorilla olevan joku lasku maksamatta ja nyt naiset olivat tulleet perimään tuota laskua. Naisten käyttäytyminen oli siten vakuuttavaa, että seniori antoi näille naisille tarvittavan rahan tuon unohtuneen laskun maksamiseen. Tämän jälkeen näitä unohtuneita ja jo ulosottoon asti menneitä maksuvaatimuksia onkin tullut näiltä naisilta joka kuukausi viimeisen kolmen vuoden ajan. Naisten maksuvaatimukset ajoittuvat aina samaan aikaan kuukaudesta seniorin saaman eläkkeen kanssa. Seniori kertoi saavansa eläkettä käteen alle 1000 euroa kuukaudessa ja siitä valtaosa menee näille naisille erilaisten häneltä unohtuneiden saatavien maksuun. Tämä jo kolme vuotta sitten alkanut maksukierre on syynä siihen, että hänen autonsa seisoo nyt tankki tyhjänä keskellä risteystä, asunto on kylmä, polttopuut on loppu, sähköt uhkaa katketa ja rahaa on seuraavaksi kolmeksi viikoksi 20 euroa. Seniorin mukaan hän kyllä pärjää, koska hänellä on pakkasessa ruokaa ja hän voisi laittaa puolet rahoistaan, 10 euroa auton polttoaineeseen, jolla pääsi hakemaan kuormalavoja poltettavaksi.

Kuultuaan tien päällä tämän kertomuksen seniorin tilanteesta, oli paikalle pysähtyneellä auttajalla varsin erilainen käsitys näiden naisten vaatimien maksujen laillisuudesta. Hän koki, että hän ei voi jättää asiaa tähän, hänen on autettava senioria ja selvitettävä asia. Aluksi tuo auttaja kävi ostamassa seniorin autoon polttoainetta ja näin auto saatiin jälleen liikkeelle. Tämän jälkeen auttaja ajatti seniorin kotiinsa ja täytti omasta polttopuuvarastostaan seniorin auton takakontin ja takapenkit oikeilla klapuilla - ei kuormalavoilla. Sen jälkeen auttaja selvitti seniorin sähkölaskun tilanteen. Välttääkseen seniorin sähköjen katkeamisen, maksoi auttaja seniorin sähkölaskun. Vielä tämän jälkeen auttaja antoi seniorille käteistä rahaa 50 euroa, ihan vaan siltä varalta, jos siellä pakastimessa ei olisikaan ruokaa.

Seuraavana päivänä auttaja toi seniorin poliisiasemalle kertomaan tämän yllämainitun tapahtumaketjun ja tekemään rikosilmoitusta näistä kahdesta "ulosottomiehen apulaisina" esiintyvistä naisista. Seniorin kertoessa yllämainittua tarinaa poliisille, jouduimme toteamaan hänelle eriävän näkemyksemme näiden hänet perikatoon ajaneiden naisten virallisuudesta ja sen seurauksena asiasta kirjattiin rikosilmoitus petoksesta. Varmaan näillä naisillakin on käteistä vaativia jouluvalmisteluja vielä tekemättä, koska yrittivät soittaa seniorille useita kertoja seniorin ollessa poliisiasemalla. Senioria ohjeistettiin olla puhumatta enää millään tavalla näiden naisten kanssa, sen sijaan poliisilla ja näillä naisilla riittänee keskusteltavaa vielä joulun pyhien jälkeenkin. Luulen että oikea ja virallinen ulosottomieskin tulee jossain vaiheessa liittymään tähän keskustelurinkiin. Seniorin asiassa otettiin yhteyttä sosiaaliviranomaisiin ja he jatkavat omalta osaltaan asian selvittämistä.

Tämä tapaus aiheutti poliisissa kunnioitusta tuon sivullisen auttajan pyyteettömästä hyväntahtoisuudesta ja herätti ajattelemaan asiaa syvällisemminkin. Näin Joulun aikaan niin moni meistä tuskailee erilaisten puoliväkinäisten joululahjaostosten parissa - ostamme joululahjoja läheisillemme - henkilöille, joilla on jo kaikkea tarvittavaa ja tarpeetonta. Ryhdyin miettimään tämän auttajan antaman joululahjan merkitystä saajalleen ja sitä lämminhenkistä tunnetta, jonka auttaja ja autettava saivat tässä tapauksessa tahoillaan. Auttajan käyttämä rahallinen summa oli hänelle vaatimaton eikä se vaikuta hänen talouteensa millään tavoin. Sen sijaan seniorille se oli korvaamaton apu. Nyt seniorin sähkövalo loistaa joulun yli, kaminassa puut palavat ja mikä tärkeintä, niin häneen kohdistunut huijaus saatiin päätökseen. Seniorin kanssa keskustellessa tuli mieleeni, jos poliisilla vain olisi takavarikoituna hävitettäväksi määrättyjä polttopuita, niin tietäisin erinomaisen paikan niiden hävittämiseen - ja vieläpä tekisin sen hyvällä omallatunnolla.

Hämeen poliisi toivottaa Hyvää ja Rauhaisaa Joulua, pidetään huolta läheisistämme.

Ville Hahl, rikoskomisario"


Uutisissa on viime aikoina ollut jonkin verran tämän tyylisestä avusta puhetta. Niin pyyteetöntä hyväntahtoisuutta, halu auttaa muita. Eilen löysin jutun naisesta, jonka ruokaostokset maksettiin sillä aikaa kun nainen kävi autolta etsimässä lompakkoa,  joka osoittautui kadonneeksi ja löytyi myöhemmin postista tai poliisilaitokselta. 

On jotenkin ihana kuulla, että edelleen ihmiset ovat valmiita auttamaan pyyteettömästi. Monella meistä on vain kova kiire ja olen ollut myös todistamassa tilannetta, jossa vanhempihenkilö on kaatunut ja nainen, joka pysähtyi ensimmäisenä auttamaan tuumasi, ettei hänellä ole nyt aikaa tälläiseen, kun muuten hän myöhästyy bussista. Jäin ystäväni kanssa auttamaan ja katsoimme naisen perään hyvin hämillämme. 

Toisen ihmisen auttaminen on jotain mistä saa myös itse paljon irti. Silloin kun auttaa suoraan sydämestä, niin silloin se  toinenkin sen aistii. Oikeasti. 

Nöin joulun alla mieleeni nousee muutaman vuoden jälkeen tapaus, jossa perheellä ei ollut jouluna varaa kinkkuun ja he sitä harmittelivat. Talous oli heillä muutenkin hyvin tiukalla. Kertoivat ostaneensa pienen paistin, mutta ei se kuulemma ollut sama asia. Kävipä sitten vielä niin, että mieheni työpaikalta saimme joulukinkun ja olimme jo itse ehtineet omamme ostaa ja mielessä ei edes käynyt, että söisimme kaiken itse, kävin viemässä kinkun kyseiselle perheelle. Toki kinkulle kaveriksi vietiin kaikki mitä sen paistamiseen vaatii ja tietysti kinkun valvojaisiin jotain pientä. Hämmentynyt perheen äiti otti kinkun vastaan. Kiitti ja kyllä kyyneleet silmissä kiilsi. Perheen isä ei pystynyt sanomaan mitään. 
En kaipaa kiitosta vaan halusin, että lähimmäisillä on hyvä olla. Niin ja en minä ole parempi kuin kukaan toinenkaan.

Mutta itselle tuli äärimmäisen hyvä mieli. Toivoisin, että tänä jouluna, jos tilanne olisi vastaava, että voisin auttaa. Auttaa sillä tavalla kuin olisi mahdollista. Pyyteettömästi ja hyvää hyvyyttäni. Jokainen ihminen on meidän lähimmäisemme ja siksi jokaista tulisi kohdella samoin ja auttaa. Koskaan ei saisi olla niin kiire, että ei ehdi ympärilleen katsomaan.

Tälläisiin tunnelmiin näin aamun alkajaisiksi.

Kommentit

  1. Englannissa oli lehdessä juttua nuoresta pojasta, joka on viime vuoden ajan joka päivä tehnyt pyyteettömästi jotain hyvää. Hän on "tuhlannut" vuoden aikana siihen 1000 puntaa - maksanut takana tulevan kauppalaskun esimerkiksi. Hienoa toimintaa sanon minä. Vähimmistään pitääkin antaa muille :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todellakin. Hyvä mieli siinä tulee kummallekin sinä hetkessä. Ja tekisin saman uudestaan. Ja sitä paitsi jokainen tarvitsee kuitenkin jossain vaiheessa elämäänsä aikana apua. Mekin olemme osamme saaneet silloin kun sitä on kaikkein eniten tarvittu. Yllättäen, pyytämättä ja täysin arvaamatta. :)

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Syyskuun superlukumaraton

Lukumaraton lähestyy

Vadelmapuska parvekkeella - Parvekekasvatusta